keskustelleet toimintasuunnitelmista ja
työpaikkaselvityksistä dokumentteina ja
pohtineet, miten niiden sisällöllistä laatua
voisi kehittää?”, Virtanen kysyy.
Hän poht i i dokument t i en
syntyprosessia myös yhteistyön
näkökulmasta: jos työterveyshoitajan on
tehtävä kirjaukset yksin, kuinka muu tiimi
tai asiakasorganisaatio voi aidosti sitoutua
niihin?
”Parhaimmillaan asiakasorganisaatio
ottaa ohjat omiin käsiinsä ja johtaa
prosesseja sekä työterveyskumppaniaan
proaktiivisesti. Työterveydelle jää tällöin
esimerkiksi toimintasuunnitelman
valmistelussa valmentava rooli: ohjataan ja
johdatellaan, tarjotaan tietoon perustuvaa
näkemystä ja siihen perustuvia ratkaisuja
työterveyden keinovalikoimasta.”
Työn ilo huomataan
Osaamisen kehittämiseen käytetty aika
väheni pandemiavuonna 2020. Hoitajat
käyttivät koulutuksiin keskimäärin kolme
päivää vuodessa, lääkärit vielä hieman
vähemmän: 2,7. Tulosta voi selittää
työterveyshuolloissa tehdyt kulukuurit
lomautuksineen.
”Työterveyshuollon laadun
varmistamiseksi on toki
toivottavaa, että työnantajat
p a n o s t a v at os aami s e n
kehittämiseen jatkossa entistä
enemmän. Panostus tähän on
myös panostus parempaan tuottavuuteen.
Pidän tärkeänä myös sitä, että jokainen
huolehtii itse omasta ammattitaidostaan.
Oman kehittymisen kautta syntyy
työn iloa. Ja se, jos mikä välittyy
asiakasorganisaatioille.”
Työterveyshoitaja voi omilla
arkisilla valinnoillaan parantaa
työterveyden laatua. Itsekin pitkään
työterveyshuolloissa työskennelleenä
Elina Virtanen tietää mistä puhuu ja
kannustaa työterveyshoitajia rohkeasti
hyödyntämään omaa osaamistaan.
”Arvosta omaa osaamistasi ja
asiakasyrityksiäsi. Auta asiakkaitasi
ymmärtämään mistä työterveyshuollossa
on kyse. Tästä syntyy kumppanuutta, joka
kestää ja tuottaa tuloksia.”
Kirjoittaja
Kaisa Mikkola
tuotepäällikkö,
Työterveyslaitos
12 Työterveyshoitaja 3/21
Kaisa Mikkola
"Oman
kehittymisen
kautta
syntyy
työn
iloa.