"
Havaintoni on, että työterveyshoitajat
kokevat työn sisällöllisten vaatimusten
kasvaneen.
Työterveyshoitaja 3/21 11
työterveyshuoltoyksiköistä kertoi
aikatauluttavansa moniammatillisille
tiimeille yhteistä työaikaa.
”Moniammatillisuus on ehdottomasti
yksi työterveyshoitajan työssä onnistumisen
perusedellytyksiä. Työterveyshuollon
laatuun vaikuttaa myös työyhteisö
toimintamalleineen. Työterveysyksikön
omien prosessien ja työhyvinvoinnin merkitys
laatuun on suuri”, Virtanen muistuttaa.
Osana Laatukyselyä Työterveyslaitoksen
Laatuverkoston asiantuntijat arvioivat
työterveyshuoltoyksiköiden toimittamia
työpaikkaselvityksiä ja toimintasuunnitelmia.
Yli 900 dokumentin läpikäynti
antoi ainutlaatuisen kuvan Suomen
työterveyshuoltoyksiköiden prosessilaadusta.
Keskiarvo arvioinnin lopputuloksesta oli 10,9
kun kokonaispistemäärä oli 15.
Työterveyshuollon Laatuverkosto
Valtakunnallisessa Työterveyshuollon Laatuverkostossa on mukana laaja joukko
toiminnan vaikuttavuuden kehittämisestä innostuneita työterveyden palveluntuottajia.
Verkoston tavoitteena on edistää työterveyshuollon toiminnan
laatua ja vaikuttavuutta kehittämällä työterveyspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden
arviointia, edistämällä työterveyshuollon, muun terveydenhuollon,
kuntoutuksen, sosiaalivakuutuksen ja työpaikkojen välistä yhteistyötä sekä kehittämällä
työterveyshuollossa työskentelevän henkilöstön ammatillista osaamista
ja työhyvinvointia. Tutustu tarkemmin: www.ttl.fi/laatuverkosto
Laatukysely 2021
Työterveyshuollon Laatuverkoston jäsenten laadun ja vaikuttavuuden arviointiin
ja kehittämiseen tarkoitettu vuosittainen Laatukysely toteutettiin maalis-huhtikuussa
2021. Kyselyn tiedot koottiin vuoden 2020 toimintatiedoista. Kyselyyn
osallistui 123 työterveyshuollon yksikköä. Yksiköt tuottavat työterveyshuoltoa
99 947 organisaatiolle ja vastaavat 1 037 373 työntekijän työterveyshuollon
palveluista. Osana Laatukyselyä toteutettiin Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden
tekemä dokumenttien arviointi, jossa tarkasteltiin yli 900 työpaikkaselvitystä ja
toimintasuunnitelmaa.
Työpa ikkas e lvitykset ol ivat
arvioinnissa sisällöltään laadukkaampia
kuin toimintasuunnitelmat. Eniten
kehitettävää työpaikkaselvityksissä oli
terveydellisen merkityksen arvioinnissa
sekä esitietojen ja työpaikan tekemän
riskienarvioinnin hyödyntämisessä.
Toimintasuunnitelmissa kehityskohteita
oli tarpeiden tunnistamisessa, tavoitteiden
asettamisessa ja TANO-toiminnan
kohdentamisessa.
Moniammatillisen työn
haasteet näkyvät terveydellisen
merkityksen arvioinnissa
Dokumenttien sisällöllisessä laadussa
olisi siis vielä kehittämisen varaa.
Työterveyslaitoksella pohdituttaa
erityisesti havainto si itä, että
työterveyshoitajat olivat vastanneet osassa
dokumentteja yksin altisteisen työpaikan
työpaikkaselvityksestä ja terveydellisen
merkityksen arvioinnista, vaikka tähän
olisi tarvittu myös lääkärin panostusta.
”Työpaikkaselvitysdokumentteja
lukiessani törmäsin terveydellisen
merkityksen arvioinneissa mm.
työlääketieteellisiin fraaseihin, jotka
eivät liittyneet mitenkään kyseisen
työpaikan työolosuhteisiin. Omalle
toiminnalle sokeutuu helposti ja arkeen
sovitettu jatkuva kehittäminen on oman
asiantuntijuuden kehittymisen kannalta
tosi tärkeää. Työterveysyksiköissä
voisikin olla tarvetta panostaa
sisäiseen osaamisen kehittämiseen.
Milloin viimeksi olette yhdessä
/laatuverkosto
