seikat ovat selkeästi työterveyden hallussa.
Myös suojaimet ovat kehittyneet paljon,
eli altistuminen voi olla vähäistä, mutta
todellista.
Hedelmäll isyyden suojelussa
tehokkaana ja vaikuttavana menetelmänä
korostuu työterveyshoitajan ohjaus
ja neuvonta terveystarkastuksessa.
Terveellinen ruokavalio ja elämäntavat
ovat oleellinen osa työterveyden
terveysneuvontaa. Ne ovat myös yksi
keskeinen osa hedelmällisyyden suojelua,
mutta esimerkiksi niin miesten kuin naisten
iän merkitys ja yhteys hedelmällisyyteen
ei ole monellakaan maallikolla
ymmärryksessä. Myös vanhemmalla iällä
synnyttämiseen liittyy terveysriskejä.
Mutta kuinka tämä käytännössä menee?
Miten työterveyshoitaja voi avata
keskustelun liittyen lisääntymisterveyteen?
On tapana, että työterveyshuollon
terveystarkastuksissa kysytään asiakkaalta,
onko joku asia, josta hän haluaisi keskustella,
mutta harva ottaa lisääntymisterveyteen
liittyviä asioita puheeksi. Yksi hoitajan
kysymys lapsettomalle, kolmekymppiselle
asiakkaalle saattaa riittää: Oletko
ajatellut lasten hankkimista
joskus elämäsi aikana?
Miten edetä, riippuu
vastauksesta, eikä ole
mitään syytä painostaa
asiakasta vastaamaan
tai perustelemaan
vastaustaan.
Jos vastaus on
’kyllä’, mm. Äimälä
(2020) neuvoo jatka-
maan keskustelua kysy-
mällä, ’Tiedätkö faktat iän
vaikutuksesta hedelmällisyyteen?’,
’Haluatko useampia kuin yhden
lapsen?’, ’Oletko valmiina mahdollisiin
hedelmällisyyshoitoihin?’, ’Haluatko
lapsen ehdottomasti omilla sukusoluilla?’,
’Tiedätkö, mikä on ”Hedelmällisyysikkuna”
eli yksilölliset päivät, jolloin voi
hedelmöittyä?’ (Äimälä 2020).
Jos vastaus on ’ei’, keskustelua voi
jatkaa kysymällä ’Millaista ehkäisykeinoa
olet ajatellut käyttää ehkäistäksesi
raskauden?’, ’Kuinka varma olet siitä, että
kyseinen ehkäisykeino on ongelmaton?’,
’Ihmisten suunnitelmat muuttuvat. Onko
mahdollista, että sinä tai kumppanisi voisi
joskus haluta tulla raskaaksi?’ (CDC 2006).
Lisää vihjeitä, miten jatkaa keskustelua
asiakkaan kanssa löytyy mm.
Välimaa ja Tuomi (2017),
Äimälä (2020) ja
laajempaa tuoretta
näkökulmaa löytyy
mm. Tuomi ja Äimälä
(2017) ja Tuomi
(2020) sekä ViVahankkeen
sivustoilta
http://viva.tamk.
fi. Sieltä löytyy mm.
ohjaukseen tai omassa
rauhassa tutustuttavaksi
Hedelmällisyysterveystesti
ja Hedelmällisyyspeli, joiden avulla
asiakkaat saavat palautetta omista
valinnoistaan ja niiden merkityksestä.
Lopuksi
Työterveydessä on hyvä huomata, että jos
yksilö ja/tai perhe joutuu turvautumaan
hedelmöityshoitoihin, se on kallista
ja tilanteena aina stressaava. Mitä
vanhemmista henkilöistä on kyse, sitä
vähäisempi on onnistumistodennäköisyys,
ja joudutaan ehkä hakeutumaan yhä
rankempiin hoitoihin. Hedelmöitys-
hoitokierre on aina yksilölle ja perheelle
painostava kokemus, erityisesti jos
hedelmöitysyritykset päättyvät kerta
toisensa jälkeen keskenmenoon. Se saattaa
olla työnantajalle kallista työntekijän
lisääntyneinä sairaus- ja työstäpoissaoloina
tai huonona keskittymisenä työhön,
huonon työnjälkenä tms. Saattaa olla myös
työterveyshoitajalle haastavaa kohdata
hedelmöityshoidosta ahdistunut henkilö/
perhe. Ja kun suurimman osan saattaisi
ehkäistä yhdellä ajoissa tehdyllä pienellä
kysymyksellä: ”Oletko ajatellut hankkia
joskus lapsia?”
28 Työterveyshoitaja 3/21
Taulukko 1. Fertiliteetti – yleisin sairausdiagnoosi 25-40-vuotiailla
Siebe, S. 2019.
Kirjoittaja
Jouni Tuomi
FT, yliopettaja,
terveyden
edistäminen,
Tampereen
ammattikorkeakoulu
jouni.tuomi@tuni.fi
/viva.tamk
link