toteuttajia tulee todennäköisesti lisää.
Alan oppilaitokset joutuvat niin ikään
varmistamaan opetusohjelmiensa sisältöä
ja opettajien osaamista. Tutkijoilta tarvitaan
tietoa pandemiaosaamisesta ja tukea
toimijoille tiedon käyttöönottamisessa.
LÄHTEET
1. Corless IB, Nardi D, Milstead JA, Larson E, Nokes KM, Orsega S, et
al. Expanding nursing’s role in responding to global pandemics
5/14/2018. Nurs Outlook. 2018;66(4):412-5.
2. Lam SKK, Kwong EWY, Hung MSY, Pang SMC, Chiang VCL.
Nurses' preparedness for infectious disease outbreaks:
A literature review and narrative synthesis of qualitative
evidence. J Clin Nurs. 2018;27(7-8):e1244-55.
3. yleSHarviointi. Valtakunnallinen sairaanhoitajan
ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen.
Korkeakoulutuksen kehittämishanke 2018–2020. Saatavissa
https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/ ja https://minedu.fi/
korkeakoulutuksen-karkihanke
4. Labrague LJ, McEnroe-Petitte DM, van de Mortel T, Nasirudeen AMA.
A systematic review on hand hygiene knowledge and compliance in student
nurses. Int Nurs Rev. 2018;65(3):336-48.
5. Doronina O, Jones D, Martello M, Biron A, Lavoie-Tremblay M. A Systematic Review
on the Effectiveness of Interventions to Improve Hand Hygiene Compliance
of Nurses in the Hospital Setting. J Nurs Scholarsh. 2017;49(2):143-52.
6. Abdelaziz T, Dogham R, Elcokany N. Infection prevention and control curriculum
in undergraduate nursing program: Internship nursing students’ perspectives. J
Nurs Educ Pract. 2019; 9(10):59-66.
7. Hublin L. Sairaanhoitajaopiskelijoiden infektiontorjunnan kompetenssi. Pro gradu
-tutkielma. 2019. Hoitotieteen laitos. Turun yliopisto.
8. Foote A, El-Masri M. Self-perceived hand hygiene practices among undergraduate
9. Cruz JP. Infection prevention climate and its influence on nursing students'
compliance with standard precautions. J Adv Nurs. 2019;75(5):1042-52.
10. Giao H, Han NTN, Khanh TV, Ngan VK, Tam VV, An PL. Knowledge and attitude
toward COVID-19 among healthcare workers at District 2 Hospital, Ho Chi Minh
City. Asian Pac J Trop Med. 2020;13:doi:10.4103/1995-7645.280396.
11. Nemati M, Ebrahimi B, Nemati F. Assessment of Iranian Nurses’ Knowledge and
Anxiety Toward COVID-19 During the Current Outbreak in Iran. Arch Clin Infect
Dis. 2020;15:e102848, doi:10.5812/archcid.102848.
12. Shi Y, Wang J, Yang Y, Wang Z, Wang G, Hashimoto K, et al. Knowledge
and attitudes of medical staff in Chinese psychiatric hospitals regarding
COVID-19. Brain Behav Immun Health. 2020;4:100064, doi:10.1016/j.
bbih.2020.100064.
13. Zhou M, Tang F, Wang Y, Nie H, Zhang L, You G, et al. Knowledge, attitude and
practice regarding COVID-19 among health care workers in Henan, China. J
Hosp Infect. 2020; doi:10.1016/j.jhin.2020.04.012.
14. Huang L, Lin G, Tang L, Yu L, Zhou Z. Special attention to nurses’ protection
during the COVID-19 epidemic. Crit Care. 2020;24:120, doi:10.1186/
s13054-020-2841-7.
15. Daly J, Jackson D, Anders R, Davidson PM. Who speaks for nursing? COVID-19
highlighting gaps in leadership. J Clin Nurs. 2020; doi:10.1111/jocn.15305.
16. Evirgen O, Savas N, Motor VK, Onlen Y, Yengil E. An evaluation of knowledge,
attitudes, and behaviors of employees of a university hospital in an H1N1
influenza pandemic. J Infect Dev Ctries. 2014;8(5):561-9.
Pro terveys 29
nisellä harjoittelulla, ohjaajien ja muiden
ammattilaisten esimerkillä on osuutensa
opiskelijoiden osaamisen kehittymisessä
(8). Myös myönteinen ilmapiiri infektiontorjuntatoimille
edistää ohjeiden noudattamista
(9).
Varhaisimmat koronan
tutkimustiedot Aasiasta
COVID-19 pandemian osalta ensimmäiset
tutkimustulokset hoitajien osaamisesta
(mm. 10-13) tulevat Aasiasta, josta epidemia
alkoi. Tutkimushetkellä taudista
oli tietoa vasta vähän. Hoitajien tiedot
COVID-19-taudista näyttäisivät olevan
vähintään keskinkertaisia, puutteitakin
esiintyy (mm. tarttumistapa, itämisaika,
pitkälle edenneen taudin oireet, eristysaika,
hoito). Taitojen osalta hoitajat ovat
melko luottavaisia, miten suojata itseään
ja potilaita. Hoitajien asenne on myönteinen
koronavirusta sairastavien potilaiden
hoitamiseen. Epäröinti liittyy omaan sairastumiseen
tai perheenjäsenen tartuttamiseen.
Rohkaisevaa on, että intensiivisellä
koulutuksella voidaan vähentää
hoitajien itsensä sairastumista, joka on
ensiarvoisen tärkeää terveydenhuollon
toimivuudelle (14).
Hoitotyön johto
pandemian osaajana
Pandemiaosaamisen varmistamisessa
hoitotyön johtajien rooli on keskeinen
(15). Rooliin sisältyy tieto globaalista terveystilanteesta
ja tehdyistä strategisista
linjauksista. Yhtä lailla tarvitaan valppautta
ennakoida tulevia koulutus- ja kehittämistarpeita.
Niissä on huomioitava sekä
henkilökunnan osaaminen että valmiustoimien
ja -varastojen ylläpito. Kyse ei
luonnollisestikaan ole yksittäisten johtajien
osaamisesta vaan myös kansainvälisistä
ja kansallisista ohjeistuksista – viime
kädessä kuitenkin yksittäisen johtajan on
tunnettava oman alueensa kokonaisuus ja
tarpeet.
Johtajien osaamista pandemiaan varautumisessa
voivat vahvistaa heidän
kansalliset ja kansainväliset verkostonsa.
Niiden kautta saadaan keskeistä tietoa,
voidaan miettiä ratkaisuja yhteistyössä ja
saada ennakoivaa tukea. Tulevaisuudessa
on tärkeää kehittää verkostoitumista
esimerkiksi pandemiaosaamisen tehtäväkuvauksien
ja tutkimuskokonaisuuksien
muodossa.
Pandemiaosaaminen
– tulevaisuuden osaamista
Laajojen pandemialuonteisten infektioiden
yhteydessä tarvittavaa osaamista ei
varsinaisesti ole määritelty. Siihen liitetään
kuitenkin laajempaa osaamista ja syvällisempää
ymmärrystä kuin vain infektioiden
torjunnan perustiedot ja -taidot.
Erityisesti tarpeen on tuntea toimenpiteiden
vaikutukset väestötasolla sekä yksittäisten
toimien kytkökset kokonaisuuteen.
Sikainfluenssa (H1N1) -pandemian
aikaan erään kansainvälisen tutkimuksen
mukaan hoitajista noin 40 prosenttia ei
ollut varma tai epäili kirurgisen suu-nenäsuojuksen
hyötyjä ja noin viidennes ei uskonut
käsien pesun suojaavan tartunnalta
(16). Tämänkin perusteella kehitystyötä
tarvitaan vielä.
COVID-19 pandemia on perustellut
tarpeen arvioida nykyisten infektiotauteihin
liittyvien osaamisalueiden, infektioiden
torjunnan, aseptisen toiminnan sekä
eettisen vastuun vaatimuksia uudelleen.
On mahdollista, etteivät nykyiset infektiotauteihin
sekä niiden torjuntaan ja hoitoon
liittyvät osaamisalueet ole riittäviä.
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää tietää,
mitä hoitajien pandemiaosaaminen on,
mitä perus- ja lisäkoulutusta tai teknistä
tukea tarvitaan. Näin terveydenhuollossa
olisi hoitajien osaamisen osalta entistä
paremmat valmiudet COVID-19-taudin
kaltaisesta pandemiasta selviytymiseen.
Valmiimpina kohti tulevaisuutta
Maailmanlaajuinen COVID-19-tauti laittaa
kaikki terveysalan toimijat – hoitajat,
johtajat, asiantuntijat, kouluttajat ja
tutkijat – tarkastelemaan kukin omaa
kenttäänsä kriittisesti. On todennäköistä,
että pandemiaosaaminen sisällytetään
aikaisempaa selvemmin henkilöstön täydennyskoulutusohjelmiin.
Koulutuksen
nursing students. Journal of Research in Nursing. 2016; 21(1):8-19.
SANNA KOSKINEN
TtT, sh, tutkijatohtori, Hoitotieteen laitos,
Turun yliopisto
LEENA SALMINEN
TtT, th, professori, Hoitotieteen laitos,
Turun yliopisto
HELENA LEINO-KILPI
THT, esh, professori, Hoitotieteen laitos,
Turun yliopisto, sivutoiminen ylihoitaja,
TYKS / VSSHP
/
/