❯
Pro terveys 19
sekä terveyspalvelujärjestelmän eri tahot
(6), instituutiot, kolmas sektori ja oppilaitokset.
Asiantuntijaosaamista
opetuksessa ja koulutuksessa
Ammattikorkeakoulutuksen saaneet asiantuntijat
mainitsivat asiantuntijaosaamisen
vahvuuksina useimmiten opetuksen
ja koulutuksen (11 mainintaa), kliinisen
hoitotyön (10), sekä kehittämisen ja innovoinnin
(5). Kehittämisalueita, joita
mainittiin, olivat tutkimus (7) sekä johtaminen
ja kehittäminen.
Yliopistotutkinnon suorittaneilla vahvuuksiksi
koettiin kehittäminen ja innovointi
(20 mainintaa), opetus ja koulutus
(16), tutkimus (7) ja laadun varmistus
sekä kliininen työ (6). Heillä kehittämiskohteita
olivat johtaminen (9), tutkimus
(8) ja opetus (5). Työtä edistävät ja haasteelliseksi
tekevät asiat on kuvattu taulukossa
3.
Asiantuntijat haluaisivat kehittää
työssään erityisesti roolinsa selkeyttä (13
mainintaa), näyttöön perustuvaa toimintaa
(8), sekä uralla etenemistä (7) (Kuvio
3.). Asiantuntijoiden visioita tulevaisuu-
desta on koottu kuvioon 4.
Suosituksissa tarve nimikkeiden
ja urapolun linjauksiin
Hoitotyön asiantuntijoiden nimikkeistö
ja työn sisältö Suomessa ovat vaihtelevia.
Hoitotyön asiantuntijoita käytetään
syvää kliinistä osaamista vaativissa tehtävissä,
kuten vaativassa potilastyössä
ja konsultoinnissa sekä yksikkö- että organisaatiotasolla.
Hoitotyön asiantuntijoiden
osaamista tarvitaan myös laajempiin
innovointi- ja kehittämistehtäviin,
opetukseen, tutkimukseen, johtamiseen,
hoitotyön laadun varmistamiseen ja näyttöön
perustuvan toiminnan edistämiseen
organisaatiossa tai yli soterajojen.
SUOSITUKSET
Hoitotyön asiantuntijan urapolkua suunnitellaan
valtakunnallisesti.
Asiantuntijanimikkeistöä ja pätevyysvaatimuksia
selkiytetään valtakunnallisesti.
Asiantuntijoiden valta tehdä päätöksiä
hoitotyön kehittämiseksi vaihtelevat organisaatioittain.
Hoitotyön johtajien ja
asiantuntijoiden välinen yhteistyö oli osin
jäsentymätöntä ja vastuut sekä valtasuhteet
sekavia. On tärkeätä, että näistä
asioista sovitaan paikallisesti siten, että
asiantuntija tietää mistä hän on vastuussa
ja mitä päätöksiä hän voi tehdä. Myös
annettujen resurssien ja tehtävien tasapainosta
on huolehdittava. Selvitykseen
osallistuneille asiantuntijoille oli tärkeätä,
että heidän toiminnalleen oli johdon
tuki ja arvostus. Erityisesti silloin, kun oli
tarvetta muutoksille, joita henkilökunta
vastusti.
SUOSITUKSET
Hoitotyön asiantuntijoiden vastuut, päätösvalta
ja resurssit sovitaan paikallisesti.
Hoitotyön johtajan tuki asiantuntijalle on
merkityksellinen.
Selvityksen perusteella osa asiantuntijoista
koki tehtävänkuvansa ja roolinsa
epäselviksi. Asiantuntijoiden tuleekin
ottaa myös itse vastuu itsensä ja oman
asiantuntijuutensa johtamisesta. Laajavastuisen
hoitotyön asiantuntijalta edellytetään
kykyä vaativaan itsenäiseen
päätöksentekoon (ICN 2019, Sairaanhoitajaliitto
2016). Hänen ydinosaamiseensa
kuuluvat oman työn johtaminen (työnkuvan
määrittäminen) ja oman asiantuntijuuden
esiin tuominen. Tulosten mukaan
oman työn johtaminen on myös asiantuntijoiden
työtä edistävä tekijä. Hoitotyön
asiantuntijoiden tehokkaampi hyödyntäminen
ja uralla eteneminen mahdollistuu,
kun asiantuntijat tuovat rohkeasti omaa
asiantuntijuuttaan esiin. Uraa edistää yhteistyö,
verkostoituminen ja kollegiaalisuus.
Kollegiaalisuudella voidaan poistaa
myös työn haasteelliseksi tekeviä seikkoja,
kuten yhteistyön ja kommunikaation
puutetta, yksinäisyyttä, kateutta ja oman
osaamisen rajalliseksi kokemista. Kollegiaalisuuden
hyödyistä antavat viitteitä
myös tulokset, joiden mukaan laaja verkosto,
kollegat ja vertaistuki ovat asiantuntijan
työtä edistäviä asioita.
SUOSITUKSET
Hoitotyön asiantuntijoiden koulutuksessa
vahvistetaan kykyä itsensä johtamiseen,
omien tehtävien määrittämiseen ja asiantuntijuuden
esiin tuomiseen.
Hoitotyön asiantuntijat vahvistavat kollegiaalisuutta,
verkostoitumista ja yhteistyötä.
Erityisesti ammattikorkeakoulussa koulutetut
asiantuntijat toivoivat saavansa
lisää osaamista tutkimustyöhön. Osalle
asiantuntijoita tutkimustyö oli osaamisen
vahvuus. Tulosten perusteella asiantuntijaosaamisen
vahvuuksissa ja kehittämisalueissa
oli eroja YAMK ja TtM -taustaisten
asiantuntijoiden välillä. Yhteistä ryhmille
oli kuitenkin kokemus asiantuntijaosaamisen
vahvuudesta opettamisessa ja koulutuksessa.
YAMK-asiantuntijaosaamisen
vahvuudet olivat kliinisessä hoitotyössä
ja TtM-vahvuudet kehittämisessä ja innovoinnissa.
Hoitotyön asiantuntijat
näkivät roolinsa tärkeänä
Tulosten mukaan suurin osa asiantuntijoista
visioi olevansa tulevaisuudessa
vahvasti mukana kehittämistoiminnassa.
Erojakin löytyi: osa halusi asiantuntijan
jalkautuvan käytännön potilastyöhön.
Osa toivoi tehtävänkuvan laajempaa, ylihoitajaan
rinnastettavaa arvostusta, joka
näkyisi palkassa.
Asiantuntijat toivat esiin tarpeen asiantuntijatehtävien
pätevyysvaatimusten
ja nimikkeiden selkiyttämiselle. Myös
kahta koulutusmallia (YAMK ja TtM)
kritisoitiin. Toisaalta ehdotettiin työparimallia,
jossa TtM toimisi konsulttina
tulosyksikkötasolla ja YAMK-tutkinnon
suorittanut laajavastuinen sairaanhoitaja
työparina yksikkötasolla. Osa vastaajista
näki talouden huolestuttavana ja kantoi
huolta kehittämistyönsä jatkuvuudesta.
Myös ammattijärjestöjä kritisoitiin siitä,
etteivät ne riittävästi puolusta asiantuntijatehtävissä
toimivien tarpeellisuutta.
Hoitotyön asiantuntijoiden nimikkeet
ja toimenkuvat olivat moninaisia. Tämä
on varmasti tarpeen, sillä hoitotyön
asiantuntijoiden osaamista käytetään or