Pro terveys 27
toisiimme, c) koemmeko turvallisuutta ja
d) minkälaista tietotaitoa meillä on? Isoja
kysymyksiä vastauksineen nopeasti muodostetuille
yksiköille ja myös pysyvämmille
työyhteisöille – oli sitten pandemiaa
tai ei.
Työyhteisöjen fiiliksien käsittelylle
tulee tunnistaa ja löytää luonteva purkumenetelmä.
Toimivia menetelmiä ovat
esimerkiksi traumaattisten tilanteiden
purkamisessa (työvuoroon ajoittuva)
defusing tai siitä sovellettu versio, jossa
työryhmä pääsee sanoittamaan omia ajatuksiaan
ilman syyllistämistä.
Huoleen tai tyytymättömyyteen on
tärkeä reagoida, koska riskinä on negatiivinen
kierre. Asioiden käsittelyn jälkeen
päästään vahvistamaan hyvää ja toimivaa.
Ratkaisut löytyvät työyhteisöistä itsestään,
mutta ongelmien kumuloituessa on
hankala löytää ulospääsyä negatiivisesta
kierteestä.
Psykologiasta ja käyttäytymistieteistä
opittuna tiedostamme, että pelolla on
yleensä selkeä kohde ja se näyttäytyy
usein ihmisen käytöksessä eri mekanismeina.
Yhdellä aktivoituu puolustus-,
toisella suojautumis- ja kolmannella pakomekanismi.
Työryhmässä keskustelu
auttaa suhtautumaan pelkoon. Erään
kollegan sanoin ”tuntuu, että täällä
osastolla on parhaassa turvassa, kun
kaikki on niin selkeää.”
Työkalut käyttöön
Työkalut tylsistyvät käyttämättöminä –
on vanhan kansan viisaus ja sitä voi verrata
poikkeustilaan tottumisena ja kyllästymisenä.
Työryhmän viretasoa voidaan
ylläpitää ja aktivoida monin keinoin, kuten
tiedotuksella, koulutuksella ja osaamisen
vaihdolla.
Johtamisen näkökulmasta korostuu
varmastikin se, että epäselvän tulevaisuuden
osalta vältetään tietoisesti puolilupauksia
esimerkiksi ilmaisuilla; ehkä,
ehkäpä, järjestynee tai toivotaan. Näitä
ilmaisuja lähdetään herkästi tulkitsemaan
lupaukseksi; järjestyy tai asia ok. Ajatuksen
taustalla on psykologiaa, ihminen
uskoo mitä toivoo. Toivehuhuun liittyvä
pettymys koettelee luottamusta ja vastareaktioiden
mahdollisuus kasvaa. Olen
saanut seurata kuinka upeasti lähijohtajat
avaavat (tiedottavat) mahdollisimman
paljon. Myös oman tehtävän hoitoon liittyviä
haasteita kannattaa jakaa ja lisätä
näin ymmärrystä johtamisen haasteisiin.
Positiiviseen kehään
Positiivisen psykologian viitekehyksistä
löytyy työyhteisöjen tueksi loistavia ajatuksia.
Siinä keskitytään yksilön ja työyhteisön
vahvuuksiin sekä asioihin, mitkä
toimivat. Näiden asioiden analysointi
tuottaa positiivista kierrettä ja vahvistaa
työyhteisön sosiaalisuutta. Subjektiivisina
kokemuksina yksilö voi hakea positiivista
vahvistusta pohtimalla, mitä hyviä
asioita menneisyydessä on tapahtunut,
mitä hyviä asioita on nykyhetkessä ja
minkälaisia positiivisia asioita tavoitteineen
on tulevaisuudessa. Positiivisen
kierteen malliin kuuluu ansion jako toisille
ja kannustajien nimeäminen. Positiivisen
kehän syntyyn ei tarvitse houkutella,
vaan ne löytyvät ihmekysymyksillä (Re-
Teaming coaching), kuten mistä olette
saaneet positiivista palautetta tai mitä
osaamista työyhteisöstänne löytyy?
Havuja perkele
Tutkimuksista ja eri julkaisuista tiedämme,
että sopiva stressitaso nostaa työtehojamme
ja liian suuri tai kumuloituva
stressi puolestaan laskee myös suorituskykyämme.
Hoitotyön johtaminen ei todellakaan
ole stressivapaata vyöhykettä.
Pandemiaan liittyvät toiminnot ja niiden
organisointi ei olisi onnistunut ilman
hoitotyön johtajien loistavaa panosta.
Mieleeni on jäänyt eräässä työryhmässä
lausuttu toteamus ”miten me olemme tukeneet
osastonhoitajaa?"
Lähteitä oman kouluttautumisen ja työkokemuksen lisäksi;
Salli Saari; Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen.
Otava 2003.
Käypä hoitosuositus, psykiatria, traumaperäinen stressihäiriö, 9.1.2020.
MAAILMAN ONNELLISIN KANSA
TUNNETAAN MYÖS SISUSTA
Olen päässyt tiiviisti seuraamaan ja osallistumaan
erilaisten hoitotyön yksiköiden
toimintaan ja pitänyt yhteyksiä kollegoihin
Suomessa ja ulkomailla. Kunnioitukseni
heitä kohtaan on suuri, peruskiteytyksenä
poikkeusolojen alkutilanteesta, siteeraan
kollegan lausetta ”kyllä me tämä osataan”.
Toivottavasti jokainen pystyy analysoimaan
myös vahvuuksiaan. Sinnikkyys
mainitaan eri kirjallisuudessa, mutta laitapa
sanakirjaan hakusanaksi sisu. Siitä
ei edelleenkään löydy käännöstä, vaan
sisu-sanan ominaisuuksista kirjoitetaan
kappaleen verran. Hoitotyössä on nyt päivitettynä
versiona näytetty, mistä sisu on
tehty ja mitä se on.
Nykytilanteessa on tärkeää dokumentoida
kokemuksia, koska ne auttavat
valmistautumaan jatkossa. Lisätään siis
valmiussuunnitelmiin kohta – henkinen
varautuminen. Hoitotyön henkisten ja
fyysisten voimavarojen peruspilarina on
työyhteisön psykososiaalinen toimivuus.
Sitä ei varmuusvarastoista löydy, se muodostuu
ja ylläpidetään arjessa.
Ja mitä mukavia asioita olet tänä keväänä
kokenut? Mitä vastaat?
Hyvää kesän odotusta.
PETRI KYLMÄNEN
sh YAMK
työnohjaaja, ReTeaming Coach
AmO, ETK