Aikamoinen alkuvuosi
– meillä ja maailmalla
K demiaan liittyvät piirteet ovat niin poikkeuksellisia,
26 Pro terveys
On eletty alkuvuosi, jossa terveydenhuolto ja hoitotyö on kaiken keskiössä.
Hoitotyön ja työryhmien johtamisen taitoja on koeteltu. Hoitotyön johtamisella
on tässä merkittävä asema. Liikkeellä on myös tietoa ja ”tietoa”.
oronapandemian alkuvaiheessa
moni meistä seurasi
tiiviisti mediaa. Media on
keskittynyt erityisesti teemoihin;
kuolema, tehohoito,
pelko ja muut negatiiviset ilmiöt.
Pienellä osalla hoitotyöntekijöistä
petti harkinta. Nopeista kommenteista
medialle kasvoi isoja otsikoita. Toki sairaaloiden
pihoilla vaanivilla toimittajilla
on omat toimeksiantonsa. Bloggarit yrittävät
osaltaan heittää vettä myllyyn.
Erittäin valitettavana kehityssuuntana
on esiintynyt hoitotyöntekijöiden hylkimistä,
maalittamista. On kerrottu, että
sairaanhoitajan lapsia on ajettu pihapiiristä
leikkimästä ja huudettu perään. Jokainen
tällainen tapaus on liikaa. Silloin ovat
unohtuneet presidentti Sauli Niinistön
kannanotot fyysisestä etäisyydestä ja
henkisestä läheisyydestä sekä syyllistämisestä.
Alkuvaiheen jälkeen median seuraamisessa
käynnistyi itsesuojaamisen vaihe.
Siinä alettiin rajaamaan tiedonhankintaa
omien organisaatioiden ja hallituksen
sekä THL:n tiedotuksiin. Tilannekuva on
se, että organisaatioissa poikkeusolojen
tiedotus on hoidettu pääosin hyvin. Erityisiä
haasteita tiedonkulkuun työryhmissä
on tullut vuorotyön ja henkilöstösiirtojen
osalta.
Pelko ja pakokauhu
– keep calm
Poikkeusolot ovat suurelle osalle ennen
kokematon tilanne ja nyt on saatu tärkeää
oppia seuraaviin kertoihin. Koronapan-
että tilannetta on verrattu
sotatilaan. Yhteiskuntaamme ei ole näin
oudolla tavoin aiemmin
koeteltu, vaikka maailmalta
on vuosikausia uutisoitu
vakavista epidemioista.
Poikkeuksellisiin tilanteisiin
liittyy organisaatioiden
valmiusohjeiden käyttöönotto,
ORGANISAATIOISSA
POIKKEUSOLOJEN
TIEDOTUS
ON HOIDETTU
PÄÄOSIN HYVIN.
nopea valmistautuminen ja tilannemuutokset
sekä henkilöstön käytön
suunnittelu. Samalla korostuu huolenpito
terveydenhuollon työntekijöiden jaksamisesta
ja keskinäisen sosiaalisen tuen
vahvistamisesta. Työhön liittyy juuri nyt
runsaasti myös työn ulkopuolista henkistä
ja eettistä kuormitusta.
Poikkeusolojen yksi ominaisuus on
se, että emme tiedä ”lopputulosta” varmuudella.
Tuolloin omissa kuplissa elää
erilaisia käsityksiä, jotka taas ruokkivat
epävarmuutta ja pelkoa.
Työyhteisöissä on tärkeä käsitellä tilanteeseen
liittyviä tunteita ja vahvistaa
turvallisuuden sekä luottamuksen tunnetta.
Työyhteisöissä yksittäinenkin pelko
saattaa muuttua kollektiiviseksi ja
aiheuttaa jopa primitiivisiä reaktioita.
Kun tutun työkaverin käytös ja
reagointi muuttuu, onko meillä
rohkeutta ottaa asia puheeksi?
Toivottavasti
on. Puheeksioton
voi sopia jokaisen velvollisuudeksi.
Tunnepuolen käsittelyllä on tärkeä merkitys
työryhmän psykososiaalisen toimivuuden
kannalta. Työyhteisön
tunnetila ja toimintakulttuuri
välittyy asiakkaille ja potilaille.
Joissakin työryhmissä on sairaanhoitajia,
joilla on kokemusta
poikkeustiloista maailman eri
kolkissa. Toivottavasti heidän
osaamisensa on saatu hyvin käyttöön.
Tämä hoidetaan
– carry on
Hoitotyön yksiköitä, uusia työyhteisöjä,
on muodostettu nopeasti ja minimissäänkin
työtapoja on muutettu. Osa tehtävien
muutoksista on pystytty hoitamaan
vapaaehtoisilla ilmoittautumisilla ja osa
määräyksillä. Melkoinen haaste hoitotyön
johtamiselle, jossa haetaan
vastauksia esimerkiksi kysymyksiin
a) mikä on
perustehtävämme,
b) luotammeko