❯
Hoitotyön asiantuntijat
– missä mennään 2019
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry teetti laajan selvityksen suomalaisten hoitotyön asiantuntijoiden työstä
ja siihen liittyvistä tekijöistä Suomessa 2019. Valtaosa asiantuntijoista visioi olevansa tulevaisuudessa
vahvasti mukana kehittämistoiminnassa. Kollegiaalisuuden rooli on työssä erityisen tärkeää.
H tu kuviossa 2. Muihin vastaajien raportoimiin
Pro terveys 17
oitotyön asiantuntijoita
on Suomessa koulutettu
yliopistoissa vuodesta
1979 ja ammattikorkeakouluissa
vuodesta 2009
lähtien (Jokiniemi ym. 2019). Laajavastuisen
hoitotyön asiantuntija (Advanced
Practice Nurse) on maisteritasoiset
tiedot omaava ja vaativaan itsenäiseen
päätöksentekoon pystyvä rekisteröity sairaanhoitaja,
joka voi toimia vaativissa työtehtävissä
terveydenhuollossa (ICN 2019,
Sairaanhoitajaliitto 2016). Laajavastuisen
hoitotyön asiantuntijat voidaan jakaa
kahteen ryhmään: asiantuntijasairaanhoitajiin
(Nurse Practitioner, NP) ja kliinisen
hoitotyön asiantuntijoihin (Clinical Nurse
Specialist, CNS).
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry teetti
laajan selvityksen suomalaisten hoitotyön
asiantuntijoiden työstä ja siihen liittyvistä
tekijöistä Suomessa. Aineisto kerättiin
2019 sähköisellä kyselyllä kansallisissa
hoitotyön asiantuntijaverkostoissa. Kysely
lähetettiin 232:lle ja siihen vastasi 51 asiantuntijaa,
vastausprosentti oli 22.
Hoitotyön johtajien
ammattilaisjoukko
Vastaajista 43 (Taulukko 1.) ilmoitti tutkintonsa
suuntautumisvaihtoehdon, joita
saattoi olla useita. Yleisin oli hoitotyön
johtaminen ja hallinto tai terveyshallintotiede
(14 vastaajaa), kliininen asiantuntijuus
(10), hoitotiede (8) tai opetus (5).
Suuntautumisvaihtoehdoiksi kuvattiin
myös hoitotyön erityisryhmä (7), kuten
äitiyshuolto ja naiset, lasten sairaanhoito
tai mielenterveys- ja päihdehoitotyö tai
hoitotyön toimintaympäristö (5 vastaajalla),
kuten ensihoito, akuuttihoito tai terveyskasvatus.
Vastaajista 47 työskenteli julkisella
sektorilla. Suurin osa (38 vastaajaa)
työskenteli sairaalassa. Muualla työskenteleviä
oli oppilaitoksissa, yrittäjinä
tai laajemmin sosiaali- ja terveystoimen
toimialalla ja kuntayhtymissä. Yksittäisiä
henkilöitä työskenteli perusterveydenhuollossa,
vanhusten tehostetussa palveluasumisessa
ja yksityisessä yrityksessä.
(Kuvio 1.)
Suurimmalla osalla (43 vastaajaa) oli
erityisosaamisalue, joita saattoi myös ilmoittaa
useampia. Erityisosaamista olivat
erilaiset potilasryhmät (21), kuten lapset,
ikääntyneet, selkäydinvammautuneet tai
unihäiriöistä kärsivät. Toiseksi näitä olivat
eri toimintaympäristöt (9), kuten akuuttihoito,
tehohoito tai perioperatiivinen hoitotyö.
Kolmanneksi kehittämistehtävät
(7), kuten toiminnan tai osaamisen kehittäminen,
laadun varmistus (6), liittyen
esimerkiksi Lean-menetelmän käyttöön,
potilasturvallisuuteen tai magneettisairaalamalli.
Neljänneksi kliininen hoitotyö
(5), kuten hoitotyön kirjaaminen tai potilasohjaus.
Lisäksi mainittiin johtamistehtävät,
opetus ja tutkimusosaaminen.
Asiantuntijatehtävien sisältö
Asiantuntijatehtävien sisältö on kuvat-
sisältöihin kuuluivat verkostoituminen,
tiedottaminen sosiaalisessa
mediassa, henkilöstöhallinnon tehtävät,
taloushallinnon tehtävät, muuttojen ja
uudistamisprojektien koordinointi, myynti
ja markkinointityö, tuotekokeilut ja alihankkijoiden
sopimukset.
Kliinisen hoitotyön osalta asiantuntijat
arvioivat sen jakautumista. Pääsääntöisesti
kliininen työ oli potilastyötä ja
vain pieni osa piti omaa vastaanottoa tai
toimi konsulttina hoitotyössä.
Jos asiantuntijoiden työ sisälsi tutkimustyötä
(38 vastaajalla), heitä pyydettiin
kuvaamaan prosentuaalisesti eri
tieteenalojen osuus. Vastaajista 37:llä
tutkimustyö oli hoitotieteellistä, kuudella
lisäksi lääketieteellistä ja monitieteistä
neljällä.
Hoitotyön asiantuntijoiden näkemys
työstään on kuvattu Taulukossa 2. Asiantuntijat
pitivät työtään joustavana ja
osaamistasolleen sopivana. Tehtävänkuvia
usea piti heikosti määriteltynä ja jonkun
verran huonosti ymmärrettynä.
Tärkein yhteistyö
hoitotyön johdossa
Tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi nimettiin
hoitotyön ylin johto (25 vastaajaa),
hoitajat (23), hoitotyön lähiesimiehet
(21), moniammatilliset tiimit (19),
lääkärit tai lääkärijohtajat (10) ja muut
hoitotyön asiantuntijat (14). Lisäksi mainittiin
organisaation strategiset johtajat
TAJA tutki