ASIANTUNTIJAN SILMIN
Korona hoivapalveluille
jo toinen kriisiaalto
Viime vuoden hoivakriisistä oli tuskin selvitty,
eikä oltukaan, kun kohdattiin korona. Vanhus- ja hoivapalveluissa
P
22 Pro terveys
siihen tultiin liian valmistautumattomina.
Professori Teppo Kröger näkee tässäkin pilvessä hopeareunan.
Parhaassa tapauksessa palveluiden uudistus
saa uutta motivaatiota epidemia-ajan kokemuksista.
rofessori Teppo Kröger tutkii suomalaista palvelujärjestelmää
– sen yhdenvertaisuutta ja toisaalta eriarvoisuutta
niin rakenteiden kuin käyttäjien kannalta.
Huippututkimusyksikön vetäjälle tietoa ei tule vain
tutkimusasetelmista. Korona-aika on tarkoittanut
suoria yhteydenottoja, joista kuuluu hämmennys, kritiikki ja
suru.
– Alan tutkijat pitävät aika erikoisena, että kun täyttää 70
vuotta, muuttuu vanhukseksi. Aika paljon tulee palautetta
ihmisiltä myös kentältä. Sain juuri yhden puhelun vähän yli
70-vuotiaalla, jolla oli kova ikävä lastenlapsiaan. Hän koki,
että he todella tarvitsisivat hänen apuaan. Tämä isovanhempien
ja lastenlasten yhdessä oleminen on kipeä asia
monelle. Ehkä jopa kipeämpi kuin ikäihmisten ja heidän
omaistensa.
Koronaan sukellettiin viime vuoden hoivakriisistä.
Sitäkään ei ole vielä ratkaistu. Valvira ja AVI:t olivat
vuodenvaihteessa edelleen huolissaan monista
yksiköistä, hoidon sisällöstä ja laadusta.
– Koronatilanteen alkaessa palvelujärjestelmä on
täsmälleen samanlainen kuin hoivakriisin alkaessa.
Resurssit ja henkilömäärät eivät ole nousseet.
Positiivista on, että keskustelu johti selvään valvonnan
tiukkenemiseen sekä kuntien omavalvonnan
että aluehallintoviranomaisten osalta. Pahimmat ongelmat
ja yksiköt on osattu tunnistaa ja saada paremmalle tolalle.
– Hyvä, että asiat saatiin jonkinlaiseen rotiin ja hallintaan.
Hoivakriisi osoitti, että palveluiden kilpailutuksilla oli haettu
vain mahdollisimman halpaa tuotetta. Saatiin, mitä tilattiin.
Erityisesti haamuhoitajia Kröger pitää kuitenkin käsittämättömänä
asiana, jota ei voi hyväksyä.
– Jos tilattaisiin laatua, sitä voitaisiin saada?
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger
Jyväskylän yliopistosta katsoo koronakriisiä
yhteiskuntatieteilijänä sosiaalipolitiikan ja
sosiaalityön näkökulmasta. Hän on tehnyt
tutkimustyötä vuodesta 1993 vanhus- ja hyvinvointipalveluihin
liittyen. Kröger vetää Suomen
Akatemian valitsemaa ikääntymisen ja hoivan
tutkimuksen huippuyksikköä, joka toimii Jyväskylän,
Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.
Kuva: KRISTIINA KONTONIEMI