Pro terveys 13
opettajan ydinosaamisen, kuten pedagogiikan
ja didaktiikan, osalta. Toisaalta
kliinisessä opetuksessa tarvittavan osaamisen
osalta kansainväliset osaamiskuvaukset
eivät tuottaneet toivottua lisäarvoa.
Näin ollen kolmannessa vaiheessa
kompetenssiviitekehyksen työstämistä
jatkettiin siten, että hoitotyön kliinisiä
opettajia (n=8) pyydettiin täydentämään
kompetenssiviitekehystä eli tuottamaan
erityisesti niitä merkityssisältöjä, jotka
liittyvät opettamiseen kliinisissä oppimisympäristöissä.
Neljännessä vaiheessa kompetenssiviitekehystä
testattiin asiantuntijapaneelin
avulla. Hoitotyön kliiniset opettajat
(n=8) ja heidän esimiehensä (n=6) arvioivat
kunkin osaamiskuvauksen tarpeellisuuden
suhteessa hoitotyön kliinisen
opettajan tehtäviin asteikolla 1-4 (1= ei
tarpeellinen, 4= erittäin tarpeellinen).
Arvioinnin perusteella kompetenssiviitekehykselle,
osaamisalueille ja yksittäisille
osaamiskuvauksille laskettiin yksimielisyyskertoimet
(sisältövaliditeetti-indeksit).
Koko kompetenssinviitekehyksen
sisältövaliditeetti (S-CVI/Ave) arvioitiin
erittäin hyväksi (hoitotyön kliiniset opettajat
0,93, esimiehet 0,89).
Kompetenssiviitekehys sisältää 13
osaamisaluetta, joissa on yhteensä 83
osaamiskuvausta. Kuviossa 1 hoitotyön
kliinisen opettajan kompetenssiviitekehys
on esitetty suhteessa Magneettisairaalamallin
osa-alueisiin (8). Tämä havainnollistaa,
mikä merkitys hoitotyön
kliinisen opettajan osaamisella on vaativassa
erikoissairaanhoidossa, erinomaisen
hoitotyön ja sen opetuksen tukemisessa.
Kompetenssiviitekehys
ammatilliseen kehittymiseen
Kompetenssiviitekehys soveltuu hyvin
jäsentämään opettajalta yliopistosairaalassa
edellytettävää osaamista. Kompetenssiviitekehyksellä
on yhtymäkohtia
myös TerOpe-hankkeessa kuvattuun terveystieteiden
opettajan moniulotteiseen
osaamiseen (9). Kompetenssiviitekehys
korostaa kuitenkin sekä terveysalan koulutuksen
että palvelujärjestelmän tuntemuksen
merkitystä kliinisessä opetuksessa
ja sen kehittämisessä. Viitekehys
kuvaa myös hoitotyön kliinisen opettajan
laajaa osaamista, jolla varmistetaan laatu
HOITOTYÖN KLIINISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIVIITEKEHYS YLIOPISTOSAIRAALASSA
SUHTEESSA MAGNEETTISAIRAALAMALLIN OSA-ALUEISIIN
n= kuvaa kuhunkin osaamisalueeseen sisältyvien osaamiskuvausten lukumäärän.
Uusi tieto, innovaatiot ja parannukset Laadukas ammatillinen toiminta
Terveystieteellisen
tutkimusnäytön
tuottaminen (n=10)
Kliinisen opetuksen ja
hoitotyön tuloksellisuuden
osoittaminen (n=4)
Kliinisen hoitotyön
laadukas toteuttaminen (n=6)
HOITOTYÖN KLIINISEN OPETTAJAN
KOMPETENSSIVIITEKEHYS
YLIOPISTOSAIRAALASSA
Kliinisen opetuksen
ja hoitotyön
tutkimusperustainen
kehittäminen (n=8)
Hoitotyöntekijöiden
ammatillisen osaamisen
vahvistaminen (n=10)
Kliinisen hoitotieteen
didaktiikan
hallitseminen (n=4)
Terveystieteiden opiskelijan
akateemisen osaamisen
vahvistaminen (n=1)
Tulevien hoitotyöntekijöiden
ammatillisen osaamisen
vahvistaminen (n=10)
Terveysalan koulutuksen
ja palvelujärjestelmän
tuntemuksen hyödyntäminen
kliinisessä opetuksessa (n=7)
Osaavan henkilöstön
saatavuuden
edistäminen (n=5)
Voimaannuttavat rakenteet Hyvä johtaminen
Kliinisten
oppimisympäristöjen
laadun varmistaminen (n=9)
Yliopistosairaalan
kliinisen opetuksen
ja hoitotyön strategisten
tavoitteiden
tukeminen (n=4)
Terveysalan koulutukseen,
kliiniseen opetukseen
ja hoitotyöhön vaikuttaminen
yhteiskunnallisesti (n=5)
KUVIO 1.
kliinisissä oppimisympäristöissä.
Kompetenssiviitekehyksellä voidaan
tarjota tukea, että hoitotyön kliinisen
opettajan ammatillinen osaaminen kehittyy.
Viitekehys tarjoaa sisältörungon
hoitotyön kliinisen opettajan työhön
perehdyttämiseen. Se antaa mahdollisuuden
kehittää myös osaamistarpeita
vastaavaa täydennyskoulutusta. Esimiehelle
kompetenssiviitekehys luo mallin
hoitotyön kliinisen opettajan osaamisen
johtamiseen. Tulevaisuudessa on tarpeen
arvioida hoitotyön kliinisen opettajan
osaamista määrällisesti.
Haluamme kiittää professori Riitta Meretojaa hänen
panoksestaan kehittämisprojektin käynnistämisessä ja
asiantuntijuudestaan kompetenssiviitekehyksen tuottamisessa.
LÄHTEET:
1. Jokelainen M, Jamookeeah D, Tossavainen K, Turunen H. Finnish and British
mentors´ conceptions of facilitating nursing students´ placement learning and
professional development. Nurse Educ Today. 2013; 13(1):61-7.
2. Häggman-Laitila A, Eriksson E, Meretoja R, Sillanpää K, Rekola L. Nursing
students in clinical practice: developing a model for clinical supervision. Nurs
Educ Pract. 2007; 7(6):381-91.
3. Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto (ValOpe).
Opiskelijaohjauksen laatusuositukset. 2017. Saatavissa: https://www.hus.
fi/tyopaikat/opiskelijat-ja-harjoittelu/terveysalan-opiskelijat/Documents/
Opiskelijaohjauksen%20laatusuositukset.pdf
4. Mikkonen K, Koivula M, Sjögren T, Korpi H, Koskinen C, Koskinen M, et al.
Sosiaali- terveys-, ja kuntoutusalan opettajien osaaminen ja sen kehittäminen.
TerOpe-kärkihanke. 2019. Acta Universitatis Ouluensis. F Scripta academica
14. Oulun yliopisto. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:9789526224794
5. World Health Organization (WHO). Nurse educator core competencies.
Education Guidelines. 2016. Saatavissa: https://www.who.int/hrh/
nursing_midwifery/nurse_educ_core_competencies/en/
6. Halstead JA, Bonnel W, Chamberlain B, Green PM, Hanna KR, Heinrich C, et al.
Core competencies of nurse educators with task statements. National League
for Nursing. 2005. Saatavissa: http://www.wgec.org/resources/art/nursingcore
competencies.pdf
7. Australian Nurse Teachers` Society. Australian nurse teacher professional
practice standards. 2010. Saatavissa: https://www.ants.org.au/ants/mod/
resource/view.php?id=600
8. Torppa K. Matkalla kohti magneettisairaalaa: miksi ja miten? Duodecim.
2018; 164(3):221-3.
9. Mikkonen K, Koskinen M, Koskinen C, Koivula M, Koskimäki M, Lähteenmäki
M-L, et al. Qualitative study of social and healthcare educators’ perceptions
of their competence in education. Health Soc Care Community. 2019;
27(6):1555-63.
TONI HAAPA
sh (AMK), TtT, tutkimusylihoitaja,
HUS Yhtymähallinto,
Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus
NETTA POHJAMIES
sh-th AMK, TtM, kliininen opettaja,
hoitotyö, HUS Tukielin- ja Plastiikkakirurgia
SUSANNA RUUSKANEN
sh, TtM, kliininen opettaja, hoitotyö,
HUS Lasten ja nuorten sairaudet
KRISTIINA JUNTTILA
esh, TtT, dosentti, johtaja,
HUS Yhtymähallinto,
Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskus
/www.hus
/urn:isbn:9789526224794
/
/