tellut maligneiksi tai joissa diagnoosikooditus
eri laboratorioissa on muuten vaihteleva.
Aikaisemmin eräiden myeloproliferatiivisten
tautien (kuten polycythemia vera ja myelofibrosis
primaria) pahanlaatuisuutta pidettiin
epävarmana, ja näin ollen niiden pahanlaatuisuutta
kuvaava ICD-O ja SNOMED-koodin
viimeinen numero oli 1. Vuoden 2008
WHO:n luokituksessa pahanlaatuisuutta kuvaava
koodi on muutettu 3:ksi (maligni),
mutta koodi on jäänyt korjaamatta moneen
diagnoosirekisteriin. Vastaavaa ongelmaa
tavataan esimerkiksi tymoomissa, teratoomissa,
feokromosytoomissa/paraganglioomissa,
ovarion granuloosasolutuumoreissa ja
neuroendokriinisissä kasvaimissa. Vanhoissa
luokituksissa esimerkiksi haiman insulinooman
morfologiakoodin pahanlaatuisuutta kuvaava
numero oli 0, eli hyvänlaatuinen. Uudempien
WHO:n luokitusten mukaan kaikkien
neuroendokriinisten kasvainten maligniteettikoodi
on 3 (maligni). Diagnoosirekistereihin
jääneet vanhat morfologiakoodit aiheuttavat
siis vääristymiä tautien ilmaantuvuudessa
ja elossaoloennusteissa.
Toinen ongelma on, että joissin tietojärjestelmissä
diagnoosirekisteri voidaan ohittaa,
toisin sanoen voidaan hyväksyä diagnoosi,
joka ei esiinnyt rekisterissä, jolloin morfologista
numeerista koodia ei synny. Lisäksi
monesta diagnoosirekisteristä löytyy diagnoosi
”Katso lausuntoa”, jolloin koodiksi ei
tule kasvainkoodia. Näissä tapauksissa diagnoosi
ei tule mukaan syöpärekisteripoimintaan.
In situ -tyyppisten syöpien ilmoittamiseen
tulisi kiinnittää huomiota, erityisesti niiden
osalta, jotka WHO on vasta viime vuosina
luokittanut in situ -tasoisiksi. Ilmoitettaviin
in situ -syöpiin kuuluvat esimerkiksi kohdunkaulan
ja anogenitaalialueen korkea-asteinen
levyepiteelileesio eli histologinen HSIL,
gastrointestinaalisten elinten korkea-asteinen
dysplasia tai korkea-asteinen levyepiteelileesio
ja endometriumin atyyppinen hyperplasia
eli intraepiteliaalinen neoplasia.
Nämä kertyvät tietopoimintoihin oikein, kun
diagnoosikoodisto on ajantasainen ja diagnoosit
on kirjattu oikein. Esimerkiksi diagnoosin
takaliitteenä ilmoitettu korkea-asteinen
dysplasia ei tule mukaan rekisteripoimintaan,
jos varsinainen diagnoosi on benigni
(esim. adenooma, jonka takaliitteenä korkea
asteinen dysplasia).
Jotta ilmoitukset eri patologian osastoilta
saataisiin vertailukelpoisiksi, nykyluokitusten
perusteella vanhentuneita diagnooseja
käännetään Syöpärekisterissä nykyluokituksia
vastaaviksi. Tämä luonnollisesti aiheuttaa
virhemahdollisuuksia verrattuna siihen
tilanteeseen, että diagnoosin tehnyt patologi
antaisi suoraan nykyluokituksien mukaisen
diagnoosin.
Yleisesti ongelmana on, että Suomessa ei
ole olemassa yhtenäistä kansallista morfolo-
20 Moodi 3/2017
gisten diagnoosien koodistoa. Olisikin toivottavaa,
että patologian osastot käyttäisivät
tarjolla olevaa kansainvälisesti yhteneväistä
ja päivittyvää koodistoa, WHO:n tautiluokitusten
ICD-O morfologiakoodeja. Syöpärekisterillä
on projekti tällaisen WHO-koodistoon
perustuvan diagnoosikoodiston aikaansaamiseksi.
luonnos, johon tullaan pyytämään kommentit
patologian osastoilta.
Ajantasaisten ja yhtenäisten morfologiakoodien
muuttuu jatkuvasti rakenteellisemmaksi, ja
1 C) Ikävakioitu syöpäkuolleisuus ikäryhmittäin 2010-2014.
Koodistosta on tehty ensimmäinen
käyttö ei ole tärkeää vain syöpärekisteröinnin
kannalta. Tietojen kirjaaminen
1 D) Kohdun kaulan ja runko-osan syövän ikävakioitu ilmaantuvuus 1955-2014.