maitotalous 4 | 2019 • 25
vytmaitoa 57 prosenttia ja täysmaitoa reilut
kymmenen prosenttia.
Keskimäärin maitotuotteiden kulutus jo-ko
laski hieman tai pysyi ennallaan. Jogurt-tia
syötiin edellisvuoden malliin. Piimän ja
viilin kulutus väheni 4–5 prosenttia. Mui-den
maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten
maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi. Nes-temäisiä
maitotuotteita käytettiin vuonna
2018 kaikkiaan 155 kiloa henkeä kohti eli
noin kolme prosenttia vähemmän kuin edel-lisenä
vuonna.
Juuston kulutus pysyi suunnilleen ennal-laan
noin 26 kilossa. Myös voita kulutettiin
saman verran kuin edellisenä vuonna, 3,5 ki-loa.
Kananmunia syötiin viime vuonnakin
lähes 12 kiloa henkeä kohti.
Sitrushedelmien kulutus kasvoi
hieman
Sitrushedelmien kulutus kääntyi jälleen
nousuun, ja oli noin 14 kiloa henkeä koh-ti.
Muiden tuoreiden hedelmien kulutus las-ki
hieman ja oli viime vuonna 45 kiloa hen-keä
kohti. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja
hedelmiä syötiin yhteensä vajaa seitsemän
kiloa. Vihannesten kulutus oli suunnilleen
sama kuin edellisenä vuonna. Tuoreita vi-hanneksia
käytettiin arviolta 64 kiloa hen-keä
kohti. Määrä sisältää myös mahdollisen
hävikin.
Tilaston taustaa
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat
Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteen-veto
Suomen tärkeimpien elintarvikeryh-mien
tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja
kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuot-teesta
kotimainen käyttö tuotannon, varas-ton
muutoksen, viennin ja tuonnin perus-teella.
Kotimainen käyttö jakautuu edelleen
eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemen-käyttöön,
teollisuuden raaka-aineiksi sekä
ruokakäyttöön. Elintarvikkeiden kulutuslu-vut
saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden
keskimääräisellä väkiluvulla.
Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riis-tan
ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät
on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli
ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80
prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihte-lee
10–30 prosentin välillä tuotteesta riippu-en.
Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia
luullisen lihan määrästä.
Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannes-ten,
kulutusluvut ovat tällä tilastointime-netelmällä
vain suuntaa antavia. Ne kuvaa-vat
enemmänkin kulutukseen tarjolla ollut-ta
määrää kuin toteutunutta kulutusta, kos-ka
muun muassa varastotappioiden ja muun
hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisälty-vät
tällöin kulutusmääriin.
Tekstissä on verrattu vuoden 2018 kulu-tusta
vuoteen 2017. Graafeissa vertailuvuosi-na
ovat 2010 ja 2018.
Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asian-tuntijaorganisaatio,
joka tekee työtä luonnon-varojen
kestävän käytön ja biotalouden edis-tämiseksi.
www.luke.fi
Viljan kulutus
2010 ja 2018
Lihan kulutus
2010 ja 2018
/www.luke.fi
