100-VUOTIAS ONNITTELEE 100-VUOTIASTA
100-VUOTIAS ONNITTELEE 100-VUOTIASTA
100-VUOTIAS ONNITTELEE 100-VUOTIASTA
100-VUOTIAS ONNITTELEE 100-VUOTIASTA
Vuosi 2019 on merkkipaalu sekä Suomen Asianajajaliitolle että Procopé & Hornborgille. Molemmat ovat saavuttaneet ansiokkaan 100 vuoden iän.
Asianajajaliiton perustamisen pontimena oli järjestää asianajajien toimintaa sekä ratkoa ammattikunnalle tärkeitä kysymyksiä. Perustamiskokouksen
puheenvuoroissa korostettiin kunniallisen asianajajakunnan yhteiskunnallista arvoa, jota uhkasivat vastaavaa tointa puoskarimaisesti harjoittaneet
maallikkoavustajat. Liiton perustamisella pyrittiin myös eriyttämään akateemiset oikeusoppineet asianajajat ”afäärimiehistä”.
Lars Hornborg ja Hjalmar Procopé tukivat Asianajajaliiton perustamista. He olivat nuoria ja kunnianhimoisia juristeja, joiden ensimmäiset ilmoitukset
asianajopalveluista julkaistiin Hufvudstadsbladetissa ja Helsingin Sanomissa 5.5.1919. Hornborg omistautui sittemmin kokonaan asianajotoimelle, kun taas
kansanedustajaksi ja diplomaatiksi päätynyt Procopé toimi kannustavana taustavoimana asianajotoiminnan kehittämisessä. Hornborgista tuli liiton hallituksen
varajäsen vuonna 1932, hallituksen jäsen vuonna 1952 ja puheenjohtaja vuonna 1956. Hän oli tärkeässä roolissa kehittämässä liittoa ja rakentamassa nykyistä
lakisääteiseen itsesääntelyyn nojaavaa asianajolaitosta. Procopén ja Hornborgin tiet yhtyivät viimeisiä merkittäviä kertoja vuosina 1945–1946 Säätytalon
sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jossa tosin kumpikin hävisi juttunsa.
Vielä tänäänkin Asianajajaliitto ajaa perustamisensa yhteydessä omaksuttuja arvoja. Liitto edesauttaa sitä, että asianajajakunnalla on oikeudellisten olojen
kehittäjänä arvostettu asema yhteiskunnassa, laadukkaat asianajopalvelut ovat jokaisen ulottuvilla, asianajajat ovat ammattitaitoisimpia oikeudellisten palveluiden
tarjoajia, ammatti on haluttu ja ammattikunnan eettiset säännöt sisäistetään sekä niiden merkitys tunnistetaan laajalti yhteiskunnassa. Unohtaa ei myöskään sovi,
että Asianajajaliitto on jäsenistönsä tehokas palveluorganisaatio. Liiton toiminnassa mukana olevat asianajajat ja muu henkilökunta antavat arvokkaan panoksensa
koko yhteiskunnalle. Liiton työ tuskin tulee koskaan valmiiksi, sillä yhteiskuntamme kehittyy, ja meidän on valmistauduttava tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja
haasteisiin. Näitä ovat digitalisoituva maailma, tekoäly ja robotiikan tulo jokapäiväiseen elämäämme – niin Asianajajaliiton kuin myös asianajotoimistojen tulee
olla kykeneviä mukautumaan tulevaisuuden muutoksiin.
Vaikka asianajaja on viimeistään 100-vuotiaana eläkkeellä, ei Asianajajaliitolla tai Procopé & Hornborgilla ole aikomusta luopua asianajajakunnan tai
asiakkaidensa etujen palvelemisesta, vaan jatkamme samalla tarmolla kuin tähänkin saakka. Ylpeydellä onnittelemme Asianajajaliittoa!
Vuosi 2019 on merkkipaalu sekä Suomen Asianajajaliitolle että Procopé & Hornborgille. Molemmat ovat saavuttaneet ansiokkaan 100 vuoden iän.
Asianajajaliiton perustamisen pontimena oli järjestää asianajajien toimintaa sekä ratkoa ammattikunnalle tärkeitä kysymyksiä. Perustamiskokouksen
puheenvuoroissa korostettiin kunniallisen asianajajakunnan yhteiskunnallista arvoa, jota uhkasivat vastaavaa tointa puoskarimaisesti harjoittaneet
maallikkoavustajat. Liiton perustamisella pyrittiin myös eriyttämään akateemiset oikeusoppineet asianajajat ”afäärimiehistä”.
Lars Hornborg ja Hjalmar Procopé tukivat Asianajajaliiton perustamista. He olivat nuoria ja kunnianhimoisia juristeja, joiden ensimmäiset ilmoitukset
asianajopalveluista julkaistiin Hufvudstadsbladetissa ja Helsingin Sanomissa 5.5.1919. Hornborg omistautui sittemmin kokonaan asianajotoimelle, kun taas
kansanedustajaksi ja diplomaatiksi päätynyt Procopé toimi kannustavana taustavoimana asianajotoiminnan kehittämisessä. Hornborgista tuli liiton hallituksen
varajäsen vuonna 1932, hallituksen jäsen vuonna 1952 ja puheenjohtaja vuonna 1956. Hän oli tärkeässä roolissa kehittämässä liittoa ja rakentamassa nykyistä
lakisääteiseen itsesääntelyyn nojaavaa asianajolaitosta. Procopén ja Hornborgin tiet yhtyivät viimeisiä merkittäviä kertoja vuosina 1945–1946 Säätytalon
sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jossa tosin kumpikin hävisi juttunsa.
Vielä tänäänkin Asianajajaliitto ajaa perustamisensa yhteydessä omaksuttuja arvoja. Liitto edesauttaa sitä, että asianajajakunnalla on oikeudellisten olojen
kehittäjänä arvostettu asema yhteiskunnassa, laadukkaat asianajopalvelut ovat jokaisen ulottuvilla, asianajajat ovat ammattitaitoisimpia oikeudellisten palveluiden
tarjoajia, ammatti on haluttu ja ammattikunnan eettiset säännöt sisäistetään sekä niiden merkitys tunnistetaan laajalti yhteiskunnassa. Unohtaa ei myöskään sovi,
että Asianajajaliitto on jäsenistönsä tehokas palveluorganisaatio. Liiton toiminnassa mukana olevat asianajajat ja muu henkilökunta antavat arvokkaan panoksensa
koko yhteiskunnalle. Liiton työ tuskin tulee koskaan valmiiksi, sillä yhteiskuntamme kehittyy, ja meidän on valmistauduttava tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja
haasteisiin. Näitä ovat digitalisoituva maailma, tekoäly ja robotiikan tulo jokapäiväiseen elämäämme – niin Asianajajaliiton kuin myös asianajotoimistojen tulee
olla kykeneviä mukautumaan tulevaisuuden muutoksiin.
Vaikka asianajaja on viimeistään 100-vuotiaana eläkkeellä, ei Asianajajaliitolla tai Procopé & Hornborgilla ole aikomusta luopua asianajajakunnan tai
asiakkaidensa etujen palvelemisesta, vaan jatkamme samalla tarmolla kuin tähänkin saakka. Ylpeydellä onnittelemme Asianajajaliittoa!
Vuosi 2019 on merkkipaalu sekä Suomen Asianajajaliitolle että Procopé & Hornborgille. Molemmat ovat saavuttaneet ansiokkaan 100 vuoden iän.
Asianajajaliiton perustamisen pontimena oli järjestää asianajajien toimintaa sekä ratkoa ammattikunnalle tärkeitä kysymyksiä. Perustamiskokouksen
puheenvuoroissa korostettiin kunniallisen asianajajakunnan yhteiskunnallista arvoa, jota uhkasivat vastaavaa tointa puoskarimaisesti harjoittaneet
maallikkoavustajat. Liiton perustamisella pyrittiin myös eriyttämään akateemiset oikeusoppineet asianajajat ”afäärimiehistä”.
Lars Hornborg ja Hjalmar Procopé tukivat Asianajajaliiton perustamista. He olivat nuoria ja kunnianhimoisia juristeja, joiden ensimmäiset ilmoitukset
asianajopalveluista julkaistiin Hufvudstadsbladetissa ja Helsingin Sanomissa 5.5.1919. Hornborg omistautui sittemmin kokonaan asianajotoimelle, kun taas
kansanedustajaksi ja diplomaatiksi päätynyt Procopé toimi kannustavana taustavoimana asianajotoiminnan kehittämisessä. Hornborgista tuli liiton hallituksen
varajäsen vuonna 1932, hallituksen jäsen vuonna 1952 ja puheenjohtaja vuonna 1956. Hän oli tärkeässä roolissa kehittämässä liittoa ja rakentamassa nykyistä
lakisääteiseen itsesääntelyyn nojaavaa asianajolaitosta. Procopén ja Hornborgin tiet yhtyivät viimeisiä merkittäviä kertoja vuosina 1945–1946 Säätytalon
sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jossa tosin kumpikin hävisi juttunsa.
Vielä tänäänkin Asianajajaliitto ajaa perustamisensa yhteydessä omaksuttuja arvoja. Liitto edesauttaa sitä, että asianajajakunnalla on oikeudellisten olojen
kehittäjänä arvostettu asema yhteiskunnassa, laadukkaat asianajopalvelut ovat jokaisen ulottuvilla, asianajajat ovat ammattitaitoisimpia oikeudellisten palveluiden
tarjoajia, ammatti on haluttu ja ammattikunnan eettiset säännöt sisäistetään sekä niiden merkitys tunnistetaan laajalti yhteiskunnassa. Unohtaa ei myöskään sovi,
että Asianajajaliitto on jäsenistönsä tehokas palveluorganisaatio. Liiton toiminnassa mukana olevat asianajajat ja muu henkilökunta antavat arvokkaan panoksensa
koko yhteiskunnalle. Liiton työ tuskin tulee koskaan valmiiksi, sillä yhteiskuntamme kehittyy, ja meidän on valmistauduttava tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja
haasteisiin. Näitä ovat digitalisoituva maailma, tekoäly ja robotiikan tulo jokapäiväiseen elämäämme – niin Asianajajaliiton kuin myös asianajotoimistojen tulee
olla kykeneviä mukautumaan tulevaisuuden muutoksiin.
Vaikka asianajaja on viimeistään 100-vuotiaana eläkkeellä, ei Asianajajaliitolla tai Procopé & Hornborgilla ole aikomusta luopua asianajajakunnan tai
asiakkaidensa etujen palvelemisesta, vaan jatkamme samalla tarmolla kuin tähänkin saakka. Ylpeydellä onnittelemme Asianajajaliittoa!
Vuosi 2019 on merkkipaalu sekä Suomen Asianajajaliitolle että Procopé & Hornborgille. Molemmat ovat saavuttaneet ansiokkaan 100 vuoden iän.
Asianajajaliiton perustamisen pontimena oli järjestää asianajajien toimintaa sekä ratkoa ammattikunnalle tärkeitä kysymyksiä. Perustamiskokouksen
puheenvuoroissa korostettiin kunniallisen asianajajakunnan yhteiskunnallista arvoa, jota uhkasivat vastaavaa tointa puoskarimaisesti harjoittaneet
maallikkoavustajat. Liiton perustamisella pyrittiin myös eriyttämään akateemiset oikeusoppineet asianajajat ”afäärimiehistä”.
Lars Hornborg ja Hjalmar Procopé tukivat Asianajajaliiton perustamista. He olivat nuoria ja kunnianhimoisia juristeja, joiden ensimmäiset ilmoitukset
asianajopalveluista julkaistiin Hufvudstadsbladetissa ja Helsingin Sanomissa 5.5.1919. Hornborg omistautui sittemmin kokonaan asianajotoimelle, kun taas
kansanedustajaksi ja diplomaatiksi päätynyt Procopé toimi kannustavana taustavoimana asianajotoiminnan kehittämisessä. Hornborgista tuli liiton hallituksen
varajäsen vuonna 1932, hallituksen jäsen vuonna 1952 ja puheenjohtaja vuonna 1956. Hän oli tärkeässä roolissa kehittämässä liittoa ja rakentamassa nykyistä
lakisääteiseen itsesääntelyyn nojaavaa asianajolaitosta. Procopén ja Hornborgin tiet yhtyivät viimeisiä merkittäviä kertoja vuosina 1945–1946 Säätytalon
sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jossa tosin kumpikin hävisi juttunsa.
Vielä tänäänkin Asianajajaliitto ajaa perustamisensa yhteydessä omaksuttuja arvoja. Liitto edesauttaa sitä, että asianajajakunnalla on oikeudellisten olojen
kehittäjänä arvostettu asema yhteiskunnassa, laadukkaat asianajopalvelut ovat jokaisen ulottuvilla, asianajajat ovat ammattitaitoisimpia oikeudellisten palveluiden
tarjoajia, ammatti on haluttu ja ammattikunnan eettiset säännöt sisäistetään sekä niiden merkitys tunnistetaan laajalti yhteiskunnassa. Unohtaa ei myöskään sovi,
että Asianajajaliitto on jäsenistönsä tehokas palveluorganisaatio. Liiton toiminnassa mukana olevat asianajajat ja muu henkilökunta antavat arvokkaan panoksensa
koko yhteiskunnalle. Liiton työ tuskin tulee koskaan valmiiksi, sillä yhteiskuntamme kehittyy, ja meidän on valmistauduttava tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja
haasteisiin. Näitä ovat digitalisoituva maailma, tekoäly ja robotiikan tulo jokapäiväiseen elämäämme – niin Asianajajaliiton kuin myös asianajotoimistojen tulee
olla kykeneviä mukautumaan tulevaisuuden muutoksiin.
Vaikka asianajaja on viimeistään 100-vuotiaana eläkkeellä, ei Asianajajaliitolla tai Procopé & Hornborgilla ole aikomusta luopua asianajajakunnan tai
asiakkaidensa etujen palvelemisesta, vaan jatkamme samalla tarmolla kuin tähänkin saakka. Ylpeydellä onnittelemme Asianajajaliittoa!
PROCOPÉ & HORNBORG TOIVOTTAA LÄMPIMÄSTI ONNEA 100-VUOTIAALLE SUOMEN ASIANAJAJALIITTO RY:LLE!
PROCOPÉ & HORNBORG TOIVOTTAA LÄMPIMÄSTI ONNEA 100-VUOTIAALLE SUOMEN ASIANAJAJALIITTO RY:LLE!
PROCOPÉ & HORNBORG TOIVOTTAA LÄMPIMÄSTI ONNEA 100-VUOTIAALLE SUOMEN ASIANAJAJALIITTO RY:LLE!
PROCOPÉ & HORNBORG TOIVOTTAA LÄMPIMÄSTI ONNEA 100-VUOTIAALLE SUOMEN ASIANAJAJALIITTO RY:LLE!
100-Ovunotinaaealle !
KIITOS ALAMME PITKÄJÄNTEISESTÄ
KEHITTÄMISESTÄ JA HYVÄÄ SEURAAVAA
SATAA VUOTTA.
UUSIA MENESTYSTARINOITA