henkilö kuvassa
Liitto on ehdottanut oikeusavun tuntiveloitukseksi
140:ää euroa, mikä Ruoholan mielestä vastaisi kustan-nuskehitystä.
Keskituloisen ihmisen kannalta hän pitää vähintään
yhtä suurena ongelmana oikeusturvavakuutuksia.
– Oikeusturvavakuutusten korvauspiiri on todella
suppea ja enimmäiskorvausmäärät aivan liian pienet.
Asianajajaliitto ymmärtää hyvin sen, että jos enimmäis-korvausmäärää
korotetaan ja korvauspiiriä laajenne-taan,
niin vakuutusmaksukin nousee. Uskon silti, että
vakuutusmaksut pysyisivät kohtuullisina, vaikka vakuu-tusehtoihin
tehtäisiin merkittäviäkin muutoksia.
Suomalaisen oikeusvaltion isoimpana ongelmana Ruo-hola
pitää oikeudenkäyntien hitautta ja kustannuksia.
– Oikeudenkäynnit kestävät aivan liian kauan. Var-sinkin
yksityisille ihmisille tai pk-yrityksille on liian
iso taloudellinen riski joutua oikeudenkäyntiin. Tämä
tietysti johtaa siihen, että kaikkia juttuja ei käräjille
viedä, vaikka ne ansaitsisivat päivänsä oikeudessa.
Suomalaisen asianajajakunnan isoin ja toistaiseksi
ratkaisematon haaste on ikääntyminen. Asianajajalii-tossa
on mietitty ratkaisuja ongelmaan, samoin toi-seen
lähivuosien haasteeseen, joka liittyy jäsenistön
sukupuolirakenteeseen.
Asianajajakunta on edelleen hyvin miesvaltainen,
vaikka uusista asianajajista enemmistö on naisia. Nuo-rista
naisasianajajista merkittävä osa ei kuitenkaan
pysy alalla, vaan hakeutuu muutaman vuoden työsken-telyn
jälkeen muihin töihin.
– Jos alalle jää enimmäkseen miehiä, puolet parhais-ta
kyvyistä jää alan ulkopuolelle. Tähän pitäisi asian-ajotoimistoissa
löytää enemmän keinoja. Uskon, että
kysymys on vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisesta.
Tarvitaan enemmän keinoja siihen, että niin miehet
kuin naiset kokisivat asianajoalan omakseen.
Liitossa on perustettu vuoden alussa työryhmä, jon-ka
toimeksiantona on miettiä nimenomaan tätä asiaa,
mutta tuloksia vasta odotellaan.
Asianajajan työ on Ruoholan mielestä monipuolista,
vaihtelevaa, mielenkiintoista, älyllisesti haastavaa ja
kaikesta huolimatta useimmille taloudellisestikin tyy-dyttävää.
Useimmat suomalaiset asianajajat viihtyvät
työssään.
Toisaalta osa asianajajista on ylityöllistettyjä, jos ei
ihan burn outissa, niin lähellä sitä. Aika ei riitä per-heelle
ja vapaisiin. Työtä ei saada jaetuksi varsinkaan
yhden hengen toimistoissa, joita on Suomessa paljon.
– Luulen, että moni ei ryhdy yrittäjäksi siksi, että
kokee sen liian yksinäiseksi. Asianajotoimistojen yk-sikkökokoa
pitäisi kasvattaa. Ymmärrän, ettei pie-nemmillä
paikkakunnilla voi olla viidenkymmenen
tai edes kymmenen asianajajan yhtiöitä, mutta yhden
”OIKEUDENKÄYNNIT
KESTÄVÄT
AIVAN LIIAN
KAUAN.”
hengen toimistoista pitäisi saada muutaman, mie-luummin
vaikka viiden asianajajan firmoja, joilla voisi
olla 2–3 toimipaikkaa.
Kaupungistuminen, ilmastonmuutos, väestön ikä-rakenne,
kansainvälistyminen, tekoäly… Asianajajan
työnkuvaa muuttavat samat megatrendit kuin maail-maa
muutenkin. Ruohola näkee tulevaisuuden valoi-sana.
– Uskon, että asianajajia tarvitaan seuraavien sadan
vuoden aikana vähintään saman verran kuin edellisten
sadan vuoden aikana, ja vähintään yhtä suuria muutok-sia
on edessä, kuin mitä suomalainen asianajajakunta
on kokenut EU:hun liittymisen jälkeen. Muutos on
kuitenkin mahdollisuus, ja suomalaiset asianajajat ja
asianajotoimistot kyllä pärjäävät. Tekoäly ei korvaa ju-risteja,
vaan vähentää tylsää rutiinityötä ja antaa ihmis-ten
keskittyä vaativaan asiantuntijatyöhön.
Suomalainen oikeusvaltio on Ruoholan mielestä
puutteistaan huolimatta maailman parhaita.
– Suomessa on hienoa hoitaa asioita, tuomioistui-met
toimivat riippumattomasti, luotettavasti ja var-masti.
Hitaasti, mutta kuitenkin. Byrokratia on kui-tenkin
melko kevyttä ja asioita on helppo hoitaa. Täs-sä
ammatissa on oman itsensä ja oman aikansa herra.
Vaikka asiakkaiden asiat ovat välillä kiireellisiä ja työ-päivää
joutuu venyttämään, ainakin yrittäjänä tai osak-kaana
on sitten myös vapautta.
Ruoholan puheenjohtajakausi loppuu kesäkuussa
2020. Sen jälkeen hän keskittyy asianajotyöhön omas-sa
toimistossaan.
– On todella upeaa, että olen sattumalta saanut olla
puheenjohtajana juuri tämän juhlavuoden ajan. Teh-tävä
on tarjonnut näköalapaikan suomalaiseen oi-keudenhoitoon
ja oikeusvaltioon. On todella päässyt
myös vaikuttamaan siihen, miten suomalainen asian-ajajakunta
antaa panoksensa yhteiskunnalle. Puheen-johtajuuden
jälkeen on taas enemmän aikaa asiakas-työlle.
Olen nuori mies vielä, Ruohola nauraa.
34