T E R V EHD Y S
Avoimin mielin kohti
uutta ja erilaista
Olemme uuden partaalla. Normirutiinit ovat
koetuksella perusteettoman kritiikin ja väärien
väitteiden ja perustelujen kasvaessa. Tärkeää
olisi kuitenkin kulkea avoimin silmin ja sieluin
ja antaa uudelle ja erilaiselle mahdollisuus. Se
on hyvä periaate, jota elämässä kannattaa noudattaa.
Valitettavaa on, ettei kyseinen periaate
tahdo nykymaailmassa toimia.
Helsingin Sanomat julkaisi 25.11.2018
Saska Saarikosken artikkelin, jossa Saarikoski
käsittelee julkisen keskustelun kriittisyyttä ja
kauheutta.
Saarikoski lainaa professori Tom
Nicholsin tekstiä:
”Julkinen debatti melkein asiasta kuin asiasta
taantuu juoksuhautasodaksi, jossa tärkein tavoite
on todistaa vastapuolen olevan väärässä. Kyseinen
ilmiö johtunee narsistisesta kulttuurista, jonka
internet on aseistanut. Nykyään lähes jokainen
uskoo olevansa keskimääräistä älykkäämpi.”
Saarikoski itse toteaa, että:
”Iso ongelma on vahvistusharha: ihmiset etsivät
informaatiota, joka tukee heidän mielipiteitään,
mutta sivuuttavat vastakkaiset tiedot. --- Moni
asiantuntija on jo vetäytynyt turhautuneena kes-kustelusta.
Se aiheuttaa kierteen, jossa mölyn
määrä lisääntyy ja loputkin täysijärkiset
luopuvat leikistä.”
Tähän kasvavaan kriittisyyteen me
asianajajat törmäämme työssämme
usein. Meillä on aitiopaikka omilla
toimillamme osoittaa, että toisinkin
voi ja kannattaa toimia. Niin
oikeussalissa kuin sen ulkopuolella.
Meidän vahva ammattitaitomme
ja etiikkamme, tietämys
ja osaamisemme mahdollistavat
asiantuntevan ja asiallisen keskustelun
ja asioiden hoitamisen.
Asianajajaliiton strategia myös vahvistaa
tätä. Asianajajat puolustavat
oikeusvaltiota ja perusoikeuksia.
Me pidämme huolen siitä, että
kansalaisten ja oikeushenkilöiden
oikeudet turvataan. Tämä asema
korostuu entisestään, kun poliisilla
ei ole riittävästi resursseja tutkia
juttuja. Pidetään huoli siitä, että
oikeusvaltio voi toimia mahdollisimman
hyvin.
Tero Puha
Asianajajaliiton valtuuskunnan
puheenjohtaja
laajakulma
Yrittäjäksi ryhtyminen kiinnosti molempia, ja se
tuntui mielekkäimmältä yhdessä jonkun toisen kanssa.
– Ajatukset menivät yhteen niin siinä, miten yhtiön
toimintaa hoidetaan, kuin arvoissa, esimerkiksi siinä,
että on tärkeää varata aikaa myös perheelle ja harras-tuksille.
Alussa vähän hirvitti ja jännitti, miten yrittäjä-nä
pärjää, joten tuntui turvallisemmalta hypätä siihen
yhdessä, Miinala sanoo.
Entinen työnantaja oli reilu: hän antoi lähtijöille tu-kensa
ja heidän omia vireillä olevia juttujaan mukaan.
Näin heidän ei tarvinnut aloittaa omaa toimistoa ihan
tyhjältä pöydältä.
Uusia töitä alkoi tulla myös kollegoiden suositusten
kautta.
– Oli jännittävää odottaa, alkaako puhelin soida.
Varmaan ensimmäinen vuosi oli sellaista vaihetta, kun
emme olleet ihan täystyöllistettyjä, mutta seuraavana
vuonna töitä oli jo enemmän. Olemme olleet tosi tyy-tyväisiä
töiden määrään.
Yhtiökumppani on hyvä olla olemassa silloinkin,
kun tulee kiireisiä ajanjaksoja. Töitä voidaan tarvittaessa
jonkin verran jakaa.
– Minulla ei ole erityisiä kasvuhaaveita: haluaisin jat-kaa
työtäni tällä tavoin kuin nyt, ja pitää edelleen tasa-painon
työnteon ja vapaa-ajan välillä, Miinala sanoo.
Miinala on mukana Asianajajaliiton Lapin osaston
hallituksessa ja on pohtinut paljon sitä, miten nuoria
ihmisiä saataisiin asianajajiksi pienemmille paikka-kunnille.
Hän itse suosittelee pienellä paikkakunnalla
työskentelemistä lämpimästi, mutta toteaa, että nuor-ten
sijoittumista sanelee paljon työllisyystilanne.
Harva lähtee yrittäjäksi kylmiltään vastavalmistu-neena,
ja työpaikkojen vähyys kasvukeskusten ulko-puolella
ajaa ihmiset etelään isoille paikkakunnille.
– Jossain vaiheessa olisi kiva suoda vastavalmistu-neelle
mahdollisuus olla meillä opissa. Ehkä hän us-kaltaisi
sitten perustaa oman toimistonkin, Miinala
pohtii.
NUORIA KAIVATAAN MAAKUNTIIN
• Asianajoala keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Asianajajista
jo 60 prosenttia toimii Uudenmaan alueella. Vuosituhannen
vaihteessa Uudellamaalla työskenteli vielä alle puolet.
• Suomen noin 2 100 asianajajasta 23 prosenttia on yli 60-vuotiaita.
Pääkaupunkiseudulla heidän osuutensa on vain 16 prosenttia. Sen
sijaan esimerkiksi Kymessä, Päijät-Hämeessä ja Mikkelissä asianajajista
38–48 prosenttia on yli 60-vuotiaita.
• Asianajotoimistoja on Suomessa noin 800. Vain reilut parikymmentä
suurinta toimistoa työllistävät yli 10 juristia, mutta näissä
toimistoissa työskentelee liki 40 prosenttia kaikista asianajajista.
• Lähes 80 prosenttia asianajotoimistoista työllistää vain yhden tai
kaksi juristia.
21