
minun valintani
Virtuaaliasianajaja on hyvä esimerkki teknologian
kehityksestä, jonka myötä toimintaympäristö muut-tuu,
mutta työn ydin säilyy ennallaan.
Niko Jakobsson haluaakin muistuttaa, että vaikka
tietotekniikka kehittyy, asianajajia tarvitaan lainsää-dännön
tulkeiksi jatkossakin. Niin kauan kuin ihmi-nen
säätää lait, ihminen niitä myös tulkitsee.
– En usko, että asianajajan perustehtävässä tapahtuu
kovin radikaalia muutosta, vaikka välineet muuttuvat.
Asianajajan tehtävänä on tulevaisuudessakin puolustaa
oikeusvaltiota ja ajaa laillisia oikeuksia eri tasoilla.
Tietotekniikka on ollut olennainen osa Jakobssonin
elämää lapsuudesta saakka. Vieläkö hän ehtii suhtau-tua
tekniikkaan huvina ja harrastuksena?
– On minulla ollut omia palvelimia, ja harrastan
jonkinsorttista koodausta ja muuta uusien teknologioiden
testaamista.
Commodore 64:n ääreen Jakobsson ei sentään
ole palannut, vaikka markkinoilla olisi nykyään tar-jolla
retrohenkinen kopio lapsuuden pelikonsolista.
1980-luvun alkeellinen pikseligrafiikka voisi olla Ja-kobssonin
6-, 5- ja 1-vuotiaille lapsillekin liikaa.
– Ostin lapsille Nintendon. Ehkä he ymmärtävät
sitä paremmin kuin Commodorea.
”LAINSÄÄDÄNNÖN TULEE OLLA
TEKNOLOGIARIIPPUMATONTA”
Niko Jakobssonin mukaan Suomen nykyisessä lainsäädännössä on
paljon hyvää yleislainsäädäntöä, joka mahdollistaa uusien teknologioiden
hyödyntämisen. Toisaalta Jakobsson näkee myös rajoitteita ja
vanhoja kaavoja, joihin on vuosien saatossa kangistuttu.
– Niitä pitää sääntelyllä muuttaa, jotta saadaan innovaatioita, hän
sanoo.
Jakobsson mainitsee esimerkkinä lohkoketjuteknologian ja sen
hyödyntämisen. Lohkoketjuista puhutaan useimmiten virtuaalivaluuttojen
yhteydessä, mutta niitä voitaisiin hyödyntää muuallakin,
missä vaaditaan turvallista datan siirtoa ja säilyttämistä.
Tiivistetysti lohkoketjuissa on kyse hajautetuista tietokannoista.
Lohkoketjussa ei ole keskuspalvelimia, jotka voisi lamauttaa tai hakkeroida.
Sen ansiosta lohkoketjuun tallennettu tieto on perinteistä
internet-palvelinta merkittävästi paremmassa turvassa.
Esimerkkinä lohkoketjujen mahdollisuuksista Jakobsson mainitsee
asunto-osakeyhtiöiden osakekaupan. Nykyisellään asunto-osakekirjan
tulee olla lain mukaan turvapainossa painettu, fyysinen
asiakirja, mutta lohkoketjut mahdollistavat sähköisen asuntokaupan.
Borenius on ollut mukana hankkeessa, jossa selvitettiin teknologian
käyttöä.
Jakobssonin mukaan on luonnollista, että lainsäädäntö tulee hieman
teknologiaa perässä. Yhteiskunnan rattaat pyörivät hitaasti, kun
taas teknologia etenee aimo harppauksin.
Omalta osaltaan Jakobsson edistää teknologialle myönteistä
lainsäädäntöä Asianajajaliiton teknologia, media ja tietosuoja -asiantuntijaryhmässä,
joka antaa lausuntoja lainsäädäntöhankkeisiin,
sekä liiton it-valiokunnassa, jossa pureudutaan asianajotyön digitalisointiin
muun muassa liiton jäseniä sitovia ohjeita muuttamalla.
– Lainsäädännön ja erilaisten määräysten tulee olla mahdollisimman
teknologiariippumattomia.
T E R V EHD Y S
Oikeudenhoidon
tulevaisuus on
digitaalisissa palveluissa
Tekoäly on täällä. Se tulee juristien koneisiin, toimistoihin
ja oikeussaleihin sekä asiakaspalveluun.
Se vaikuttaa niin juristin perusmetodiin, etiikkaan,
työtapoihin kuin oikeudelliseen sääntelyynkin.
Uudet digitaaliset teknologiat antavat uudenlaisia
mahdollisuuksia hyvän tavan mukaiseen
lainvalmisteluun, lain kirjoittamiseen sekä
oikeuden toteuttamiseen. Ne antavat myös asianajopalveluissa
ennennäkemättömiä mahdollisuuksia
keskittyä siihen, missä ihmiset ovat hyviä.
Asianmukaisesti koodattu ja koulutettu, tekoälyllä
tuettu kone nimittäin tekee monia tylsiä asioita
paremmin kuin ihmiset. Kone käsittelee sujuvasti
suuria massoja dataa ja tekstiä. Kone on myös
hyvä havaitsemaan poikkeavuuksia ja toistuvia
malleja sekä epäjohdonmukaisuuksia.
Onkin hyvä miettiä uusia digitaalisia keinoja,
joilla ihmisiä voidaan auttaa oikeusturvan ja
oikeudellisen ennakoitavuuden sekä neuvonnan
tarpeissa. Digitaaliset ratkaisut voivat osaltaan
auttaa myös helpottamaan oikeussuojan saatavuutta
ja kustannuksia. Tämä tarve on meillä Suomessa
perusteltua ottaa hyvin vakavasti.
Asianajotoimistojen jakautuminen
yhtäältä suuriin, liikejuridiikkaan keskittyviin
toimistoihin ja toisaalta pieniin
praktiikoihin tuo omat seurauksensa digitalisaatiolle.
Julkisen vallan ja asianajajakunnan
on yhdessä työskenneltävä
perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen
mukaisesti sen eteen,
etteivät tulevaisuuden oikeudelliset
palvelut jakaannu kahteen eri luokkaan:
kalliisiin ja keskittyneisiin,
digiä tehokkaasti hyödyntäviin isojen
toimijoiden ratkaisuihin ja toisaalta
yhä vaatimattomammissa puitteissa
toimiviin pieniin toimistoihin. Digitaalisten
oikeudellisten palveluiden systeemisiin
ja käytännön riskeihin sekä
valvonnan ja valvottavuuden tarpeisiin
onkin syytä perehtyä. Kyse on luottamuksesta
oikeudelliseen palveluun.
Toimiva asianajajalaitos sekä laadukkaiden,
mutta kohtuuhintaisten oikeudellisten
palveluiden saatavuus kuuluvat
olennaisina osina oikeusvaltioon.
Tuomas Pöysti
Oikeuskansleri
43