henkilö kuvassa
Satavuotiaan
riemut ja vaivat
Millaiset asiat pyörivät puheenjohtaja
Jarkko Ruoholan mielessä, kun
Asianajajaliitto juhlistaa satavuotisiaan?
TEKSTI ANTTI KIRVES // KUVAT NINA KAVERINEN
Äkkinäinen voisi luulla, että mielikuvitus on loppunut
kesken, kun Asianajajaliitto on ottanut satavuotisjuh-lateemakseen
samat kolme sanaa, joista muodostuu
sen oma missio: Asianajaja turvaa oikeusvaltion.
– Kyllä sitä ihan oikeasti mietittiin. Juhlavuottakin
alettiin suunnitella jo kolmisen vuotta sitten, naurah-taa
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.
– Halusimme, että juhlavuosi ankkuroituu liiton
muuhun tekemiseen. Suomalaisen asianajajan ammatti
on maailman paras. Mutta tietysti se ”turvaa oikeusvaltion”
pitää sisällään sen, että asioita pitäisi viedä
parempaan suuntaan. Pitää tuoda esille myös niitä
epäkohtia, joita oikeusvaltiossamme on.
Kun Ruohola aloitti puheenjohtajana vuonna 2016,
hän nosti päätavoitteikseen kaksi asiaa. Ensinnäkin
hän halusi lisätä asianajajakunnan arvostusta oikeudel-listen
olojen kehittäjänä. Toiseksi hän toivoi voivansa
edistää laadukkaiden asianajopalveluiden saamista
kaikkien ulottuville heidän asuinpaikastaan ja varalli-suudestaan
riippumatta.
Miten hän näkee onnistuneensa pyrkimyksissään?
– Asiathan ovat olleet hyvällä tolalla niin Asianajaja-liitossa
kuin suomalaisessa oikeusvaltiossakin jo ennen
minun puheenjohtajuuttani, Ruohola hymyilee.
Sitten hän vakavoituu. Positiivista kehitystä on
toki tapahtunut. Vapaaehtoiset, maksutta työtä teke-vät
asianajajat
laativat Asianajajaliiton puolesta viime
vuonna 59 lausuntoa eri lainsäädäntöhankkeista.
– Asianajajien näkemystä arvostetaan ja meiltä kysy-tään
mielipidettä yhä useammin. Asianajajaedustajat
olivat valmistelemassa esimerkiksi tiedustelulainsää-däntöä
ja heidän näkemyksiään arvostettiin, vaikka he
olivat siellä niitä, jotka toivat esille yksityisyydensuojaa
eivätkä suinkaan välttämättä olleet aina enemmistön
mielipiteen kannalla.
Näkyvyyttä on lisännyt myös Oikeusvaltio2025-
ohjelma, jossa on linjattu ne oikeuspoliittiset, oikeus-valtion
kehittämiseen liittyvät tavoitteet, joita Asian-ajajaliitto
proaktiivisesti ajaa.
Sen sijaan Ruoholan toinen iso tavoite laadukkaista
asianajopalvelusta jokaisen ulottuvilla ei ole juurikaan
kehittynyt. Taustalla on hänen mukaansa kolme isoa
ongelmaa: eläköityminen, käräjäoikeuksien toimi-paikkojen
vähennykset sekä se, että asianajopalvelut
katoavat
maakuntakeskuksistakin ja keskittyvät suu-rimpiin
kaupunkeihin.
– Merkittävä osa asianajajistamme on lähivuosina
jäämässä eläkkeelle. Helsingin ulkopuolisista asianaja-jista
kolmasosa on täyttänyt 60. Käräjäoikeusverkos-toa
on merkittävästi supistettu tämän vuoden alusta
lukien, mitä Asianajajaliitto ei sinänsä ole vastustanut.
Me ymmärrämme sen, että suuremmat yksiköt ovat
tehokkaampia. Mutta nämä kaksi asiaa yhdistettynä
siihen, että etenkin nuoret asianajajat haluavat työs-kennellä
mieluummin suurimmilla paikkakunnilla,
aiheuttavat hyvin suuren uhkan: muutaman vuoden
päästä laadukkaita asianajopalveluita ei ehkä enää ole
kuin puolessa tusinassa kaupungissa.
Kehityksen kelkasta ovat Ruoholan mukaan pudon-neet
myös julkinen oikeusapu ja oikeusturvavakuutuk-set.
Hän helpottaisi oikeusavun saamista nostamalla
sen tulorajoja.
31