Tällaisessa ilmapiirissä apu nähdään haitallisena ja
ihmisten kyvyttömyys ostaa haluamaansa ruokaa – tai
syödä terveellisesti – nähdään yksittäisen amerikka-laisen
vikana. Se lisää kansalaisten vastakkainasettelua
ja ruoasta tulee yksi tämän jakautumisen symboleista.
Myös parhaat puolet esiin
Toisaalta ruokaa tutkimalta olen tutustunut amerik-kalaisuuden
parhaisiin puoliin. Tutkijana minun on
esimerkiksi mahdotonta nimetä, mikä on amerikka-laista
ruokaa, sillä maan ruokakulttuuri on sekoitus
kaikkien niiden ihmisten ruokaperinteitä, jotka ovat
Yhdysvaltoihin päätyneet, omasta tahdostaan tai va-rastettuina.
Näiden erilaisten ruokapöytien ääressä on
helppo muistaa Yhdysvaltojen moninaisuus ja kyky
pyrkiä toimimaan demokratiana, joka palvelee hyvin
erinäköisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä.
Ymmärrän lukijoiden reaktiot New York Timesin
jääkaappivisaan. Minuakaan ei niinkään kiinnosta se,
mitä yksittäiset ihmiset ajattelevat toistensa syömisistä.
Sen sijaan minua kiinnostaa se, mitä kaikkea voimme
ruoan avulla ymmärtää yhteiskunnista. Amerikan ja-kautuminen
oli nähtävissä ruokapöydissä kauan ennen
kuin siitä puhuttiin vuoden 2016 vaalien jälkeen.
1Office of Human Services Policy. U.S. Department of Health and Human Services. (2016). Poverty in the United States: 50-Year
Trends and Safety Net Impacts.
2Wetts, R., & Willer, R. (2018). Privilege on the Precipice: Perceived Racial Status Threats Lead White Americans to Oppose Welfare
Programs. Social Forces, 97(2): 793-822.
vapaaehtoiset
”Volunteers don’t get paid, not because they’re worthless,
but because they’re priceless.”
– Sherry Anderson
SAM MAGAZINE 4/20 | 43