valtojen haluavan johtaa ”ei voimansa
esimerkillä, vaan esimerkkinsä voimal-la.”
Tehokas ulkopolitiikka ja esimerkin
näyttäminen alkaakin kotoa, sillä sisäi-sesti
heikon on vaikeaa olla ulkoisesti
vahva. Biden itse nostaa prioriteetti-listansa
kärkeen koronakriisin taltut-tamisen,
korruption vastaisen taistelun,
Yhdysvaltain demokratian perusteiden
vahvistamisen, sekä keskiluokan voi-maannuttamisen.
Kilpailu Kiinan kanssa tulee olemaan
myös Joe Bidenin kaudella tärkein Yh-dysvaltojen
ulkopolitiikkaa määrittävä
tekijä. Biden ymmärtää kuitenkin, ettei
Yhdysvallat voi täysin pysäyttää Kiinan
nousua. Kilpailun ohella USA tulee hake-maan
Kiinan kanssa yhteistyötä globaa-leissa
haasteissa, kuten ilmastonmuu-toksen
ja pandemioiden torjunnassa,
sekä kyberuhkiin vastaamisessa.
Kiinan ja 14 muun valtion vastikään
allekirjoittama RCEP-vapaakauppaso-pimus
on historiallinen. Sopimus kat-taa
2,2 miljardia ihmistä ja kolmasosan
maailman taloudesta. Kansainvälisen
kaupan painopiste siirtyy kohti Aasi-aa.
Parhaassa tapauksessa sopimus pa-kottaa
Bidenin ja Euroopan nostamaan
oman kauppapolitiikkansa kunnianhi-mon
tasoa.
Bidenissa Euroopalla on luotettava
kumppani, jonka kanssa hakea ratkai-suja
naapurustomme ongelmiin ja maa-ilmanlaajuisiin
kriiseihin. Samalla Yh-dysvallat
tulee kuitenkin edellyttämään
Euroopalta suurempaa vastuunkantoa
ja autonomiaa. Obaman kaudella alka-nut
NATO-liittolaisten paimentaminen
puolustusmenojen kasvattamiseen tulee
jatkumaan.
Biden antaa arvoa perinteiselle dip-lomatialle.
Avoimesta vihamielisyydes-tä
YK-järjestelmää kohtaan siirrytään
takaisin kansainvälisten sopimusten ja
instituutioiden kunnioittamiseen. Yh-dysvallat
tekee paluun Maailman ter-veysjärjestöön
(WHO) ja pyrkii takaisin
Pariisin ilmastosopimukseen. Toden-näköisesti
Biden haluaa myös maksaa
YK:lle rästiin jääneitä jäsenmaksuja,
jotka ovat pahentaneet sen kassavajetta.
Bidenin prioriteettilistalla on kor-kealla
lisäksi monia sellaisia teemoja,
joita käsitellään myös Suomen uudessa
ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selon-teossa.
Näihin lukeutuvat ihmisoikeu-det,
sekä tasa-arvo- ja demokratiaky-symykset.
Transatlanttinen kumppanuus
2020-luvulle
Tuleva varapresidentti Kamala Harris
on ensimmäinen naispuolinen, musta ja
intialaisamerikkalainen tässä asemassa.
Harrisin valinta kuvaa Yhdysvalloissa
käynnissä olevaa muutosta. Tulevien
vuosikymmenten aikana Yhdysvaltojen
väestö muuttuu entistä moninaisem-maksi
ja monivärisemmäksi samalla
kun valkoisen väestön osuus pienenee.
Yhä useammalla amerikkalaisella on
juuria tai taustaa Tyynen valtameren
alueella tai Etelä-Amerikassa. Samalla
entistä pienempi määrä amerikkalaisia
kokee omakohtaista omistajuutta Yh-dysvaltain
ja Euroopan väliseen histo-rialliseen
suhteeseen. Transatlanttisen
kumppanuuden tarinaa on tietoisesti
vaalittava ja sovitettava se uudelleen
2020-luvulle. On löydettävä uusia teki-jöitä,
jotka yhdistävät molemmin puolin
Atlanttia.
Suhteen uudistaminen vaatii myös
lännen käsitteen uudelleenmuotoilua.
Länsi on tässä luennassa maantieteel-lisesti
irrallinen, kaikille avoin idea ja
perinne, jota yhdistävät jaetut demo-kraattiset
instituutiot ja arvot sekä ih-misoikeuksien
kunnioittaminen. Suo-messa
tuntuukin luontevalta ymmärtää
Japanin, Etelä-Korean, Intian, Australian
ja Uuden-Seelannin kaltaiset demokra-tiat
osaksi länttä.
Epäilen, ettemme ymmärrä Yhdys-valtoja
niin hyvin kuin haluamme aja-tella.
Tieto ei automaattisesti lisää ym-märrystä.
2020-luvun transatlanttinen
menestystarina vaatii panostuksia kult-tuuriseen
yhteistyöhön. Tarvitsemme
entistä enemmän valtameren ylittäviä
tutkijavaihtoja, fulbrightereita, kau-punkien
välistä kanssakäymistä, kansa-laisjärjestöyhteyksiä
ja aktiivista yrittä-jyyttä.
Diplomatiaa ei voida jättää vain
diplomaateille, vaan sitä tulee tehdä
laajalla rintamalla.
Bidenin valinnan myötä Yhdysval-tojen
ja Euroopan kumppanuudesta voi
tulla entistä vahvempi ja kestävämpi,
jopa 2020-luvun menestystarina. Tämä
edellyttää määrätietoisuutta, pitkäjän-teisyyttä,
investointeja ja jopa suhteen
perusteiden rohkeaa uudelleenajattelua.
Joel Linnainmäki on ulkoministerin erityis-avustaja.
Näkemykset ovat henkilökohtaisia.
Bidenin valinta
tarkoittaa askelia
takaisin vakaamman
transatlanttisen
kumppanuuden
suuntaan.
2020-luvun
transatlanttinen
menestystarina
vaatii panostuksia
kulttuuriseen
yhteistyöhön.
© ISTOCK BY GETTYIMAGES / MICROSTOCKHUB
SAM MAGAZINE 4/20 | 11