Viinitila valmistaa kuohuviiniä valko- ja punaviiniä, kellarit valmistuivat viuonna 1864.
Pioneeriviiniä Sonomasta
Buena Vista on Kalifornian vanhin viinitila, ja kantaa ansaitusti historiallisen maa-merkin
arvoa. Viinitila nojaa edelleen vahvasti juuriinsa, mutta innovatiivisuuden kera.
Sonomassa kasvatettiin köyn-nöksiä
jo 1800-luvun alussa,
kun saarnaajat toivat taimia
Meksikosta. Kirkkoviinin tuo-tanto
vaihtui kuitenkin am-mattimaiseen
viininviljelyyn,
kun unkarilainen Agoston Haraszthy
de Mokesa löysi Carnerosin alueen Ka-liforniasta.
Hän oli yrittänyt viininviljelyä muual-la,
mutta vasta Sonomassa oli oikeat olo-suhteet
huippuviinin tekemiseen.
Esimerkkinä muille
Viidentoista vuoden etsintä oli päätty-nyt,
kun Haraszthy osti vuonna 1856
ranchin, jonka nimi oli Buena Vista. Hän
rakennutti hulppean huvilan ja viinin-valmistustilat
sekä istutti vaalimansa
köynnökset. Alue kattoi yli 800 eekke-riä
(324 hehtaaria), ja se oli Kalifornian
suurin viinitila. Jotkut väittivät sitä jopa
maailman suurimmaksi.
Agoston Haraszthy näytti esimerk-kiä,
ja muutkin alkoivat viljellä viiniä
lähistöllä. Sonoman laakson lisäksi vie-reinen
Napan alue osoittautui otollisek-si.
Haraszthy ymmärsi, että hyvän vii-nin
tekemiseen ei riitä se, että on hyvät
köynnökset vaan siihen tarvitaan myös
oikea ympäristö.
Kun Buena Vistan portista kävelee sy-vemmälle
tilan maille, nauttii vihreästä
ja huolitellusta ympäristöstä. Tyylissä on
ehkä ripaus meksikolaisuutta, ilmapiiri
on yhdistelmä rentoutta ja hienostu-neisuutta.
Jos liikkuu ryhmän mukana, kan-nattaa
tiedustella ja varata etukäteen
viinimuseokierros ja maisteluhetki. Hin-nat
ovat kohtuulliset, ja samalla pääsee
kunnolla kiinni siihen, mitä viinin te-keminen
oli ennen, ja mitä se on tänä
päivänä. Varteenotettava vaihtoehto on
ajoittaa vierailu lounasaikaan, sillä tilal-la
järjestetään ennakkotilauksella pik-nik-
lounaita, tietysti viinin kera.
Puitteiden merkitys
Carnerosissa vallitsee juuri oikeat puit-teet
viinin viljelemiseen, varsinkin char-donnayn
ja pinot noirin kasvattamiseen.
Kaikkiaan lopputulokseen vaikuttavat
alueen maaperä, valo, sademäärä, tuuli
TEKSTI JA KUVAT: EEVA VÄNSKÄ
36 | SAM