Terapiakulttuurin nousu
Oprahin nousujohteinen ura linkittyy
1980-luvulla vahvistuneeseen terapia-kulttuurin
nousuun Yhdysvalloissa, mikä
on näkynyt elämäntaito-oppaiden, moti-vaatioseminaarien,
keskusteluohjelmien
ja tositelevision suosion kasvussa. Näiden
kautta ihmisille tarjotaan loppumattomia
mahdollisuuksia oman itsen ja muiden
monitorointiin. Tavoitteena on jatkuva
oman itsen etsiminen ja löytäminen,
sekä tunteiden arviointi, ilmaiseminen
ja hallinta.
Tällaisessa kulttuurisessa ilmapii-rissä
elämän haasteiden tunteellisesta
käsittelystä tulee osa sosiaalista samas-tumista,
ja julkiset tulkinnat tunnepro-sesseista
luovat kuvaa, miten eri asioihin
olisi suotavaa suhtautua.
Vaihtoehtoisen lääketieteen guru
Terapeuttisen kulttuurin taustalla toimii
ajatus ”terveys-ismistä” (Robert Craw-fordin
termi ”healthism” vuodelta 1980).
Siinä terveys on nostettu superarvoksi,
jolla ei viitata vain sairauksien poissa-oloon
vaan laajaan ymmärrykseen on-nellisuudesta,
oman arvon tunteesta ja
toiminnallisuudesta. Se kuvastaa, miten
nyky-yhteiskunnissa itsensä kehittä-misestä
on tullut tapa ymmärtää, mitä
hyvä elämä on, osittain jopa korvaten
aiemmin uskonnon luomia merkityksiä
moraalisesta elämästä.
Muun muassa Deepak Chopra edustaa
lähes kulttimaista suhtautumista hy-vinvointiin.
Omien sanojensa mukaan
intialaistaustainen lääkäri kyllästyi län-simaisen
lääketieteen lääkepainotteisuu-teen,
ja alkoi sen sijaan etsiä mielen ja
ruumiin hyvinvointia vaihtoehtoisesta
lääketieteestä ja henkilökohtaisen elä-mänmuutoksen
tärkeydestä. Hänen lä-pilyöntiteoksensa
”Ageless Body, Time-less
Mind” (1993), kuten lähes satakunta
muuta teostaan, mainostaa perustuvansa
muinaiseen viisauteen ja käytännön tek-niikoihin
hyvinvoinnin ja onnellisuuden
saavuttamisessa.
Chopran lähestymistapa vetoaa koke-mukseen
yksilöllisyydestä. Tavoitteena
on elinvoimainen, tasapainoinen, ulos-päinkin
säteilevä yksilöllisen mielen ja
ruumiin hyvinvointi, joka on tarpeellinen
menestymistä varten.
Entistä parempi minä
Amerikkalaisessa ajattelutavassa itsen-sä
kehittäminen on tyypillisesti sidottu
paitsi onnellisuuteen ja terveellisyyteen,
myös menestymiseen. Tämä on todet-tavissa
pelkästään katsomalla tämän
hetken suosituimpien elämäntapaop-paiden
Deepah Chopra, 70, on yksi vaihtoehtoisen lääketieteen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kuului-simmista
nimiä: ”52 Small Changes: One
year to a happier, helthier you”, “You are a
Badasss: How to stop doubting your great-ness
and start living an awesome life” ja
“How to win friends & influence people”.
Oikeilla elämäntavoilla ja elämänvalin-noilla
saavutetaan paitsi onnellisuus,
myös toivottava sosiaalinen status sekä
menetyksen mittarit – raha ja maine.
Ei ole kuitenkaan ongelmatonta, et-tä
onnellisuudesta on tullut jotain, jo-ka
pitää suorittaa ja jota ilman muiden
asioiden saavuttaminen on mahdotonta.
Paineet luoda täydellinen elämä tekee
hyvinvoinnista sekä intohimon ja rak-kauden
kohteista palasia menestymisen
kilpajuoksussa.
Hyvinvointibisnes puolestaan mie-lellään
luo näitä paineita, ja linkittää
yksilöllisyyteen kysymykset siitä, miten
entistä paremmin voisit suorittaa pait-si
työelämän, myös perheen, ystävät,
rakkaussuhteet, kuntoilun ja suhteen
omaan itseensä.
Sielunelämän mittarit
Aina on kehitettävää, aina on jotain mi-kä
voisi tehdä vielä onnellisemmaksi tai
vielä menestyksellisemmäksi. Ja aina on
jotain, mihin tarvitaan hyvinvointival-mentajien
palveluita.
Tätä kautta itsensä kehittämisestä on
kasvanut valtava liike-elämän toimiala,
ja hyvinvointivalmentajista amerikkalai-sen
sielunelämän mittareita. Esimerkiksi
motivaatiopuhuja ja self-help-kirjailija
Tony Robbins on luonut omaksi brän-dikseen
johtajuusakatemian, ja hän hyö-dyntää
ajatusta, jonka mukaan ollakseen
menestyjä ja onnistunut kansalainen,
ihmisen on saavutettava tietty itseke-hityksen
ja hyvinvoinnin taso.
Tämä itseoppinut ja karismaattinen
elämäntapavalmentaja on valmentanut
useita politiikan ja talouselämän johto-hahmoja,
mukaan lukien Bill Clintonia
ja Donald Trumpia, mutta itsensä kehit-täminen
ei ole vaatimuksena vain johto-hahmoille,
vaan vaatimukset jatkuvas-ta
itsensä monitoroinnista ovat laajalti
läsnä amerikkalaisessa yhteiskunnassa.
Amerikkalaisen unelman ihanne
Avaimet ajatteluun, jossa menestymis-tä
ja onnellisuutta ei voi irrottaa toisis-taan,
löytyvät jo amerikkalaisen unelman
ihanteesta, jonka mukaan omalla työllä ja
vapaudella toteuttaa itseään voi saavut-taa
menestyksen ja sosiaalisen nousun.
Terapiakulttuuri istahtaa siten hy-vin
kansakunnan ahkerasti viljeltyyn
minäkuvaan, ja siksi voisi olla osuvaa,
että seuraavana presidenttinä voisi toi-mia
elämänkoulun valmentaja. Jo nyt
hyvinvointivalmentajat ovat keskeisiä
amerikkalaisia mielipidevaikuttajia ja
esikuvia. Onhan heillä tiedossaan kei-not
onnellisuuteen ja menestykseen, ja
ovathan he jo vuosia toimineet vaiku-tusvaltaisten
ihmisten neuvonantajina,
ja siten kansakunnan todellisina suun-nannäyttäjinä.
Outi Hakola työskentelee Helsingin yliopis-tolla
akatemiatutkijana alue- ja kulttuurin-tutkimuksen
oppiaineessa. Hänen tutkimus-
intressinsä kohdistuvat mm. mediaan ja
populaarikulttuuriin.
puolestapuhujista Yhdysvalloissa.
© WIKIPEDIA
SAM | 11