Yhdysvaltain
muuttuva uskonnollisuus
Länsimaisittain Yhdysvallat on edelleen poikkeuksellisen uskonnollinen maa.
Vaikka prosenttiluvut ovat laskeneet viime vuosina, jumalanpalveluksissa käydään
yhä paljon ahkerammin ja kirkkoihin ja muihin uskonyhteisöihin kuulutaan paljon
yleisemmin kuin läntisessä Euroopassa.
TEKSTI: MARKKU RUOTSILA
Edelleenkin yhdeksän kymmenestä
yhdysvaltalaisesta uskoo Jumalaan,
miltei kahdeksan kymmenestä
kuuluu johonkin uskontokuntaan
ja miltei 70 prosenttia
tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi. Kuudelle
kymmenestä usko on yhä hyvin tärkeää
omassa elämässä, ja miltei 90 prosenttia
katsoo sen tärkeäksi kansakuntaa yhdessä
pitäväksi voimaksi.
Protestanttinen kirkko vaikeuksissa
Yhdysvaltalainen uskonnollisuus on kuitenkin
muuttumassa sisällöltään. Kuten ennenkin,
yhdysvaltalaisten enemmistö haluaa
näyttää hyvin uskonnollisilta ja tulla tunnetuiksi
hyvin uskonnollisina ja useimmat
heistä puhuvat edelleenkin uskonnollisväritteisellä
sanastolla. Tämän yhä pätevän
yleissäännön ohella voimme kuitenkin selvemmin
havaita joukon uusia kehityslinjoja,
jotka kaiken nyt näköpiirissä olevan mukaan
tulevat jatkumaan myös lähitulevaisuudessa.
Yhdessä nämä uudet trendit ovat muuttamassa
sekä yhdysvaltalaisen uskonnollisuuden
sisäisiä valtasuhteita että sen ulkoista
kuvaa ja olemusta.
Ensinnäkin niin sanottujen päälinjan
protestanttisten kirkkojen taantuminen
jatkuu yhä. Nämä ovat niitä ennen suuria
kirkkokuntia, joiden juuret ovat suoraan
uskonpuhdistuksessa ja jotka kauan muodostivat
enemmistön Yhdysvaltain kirkoista.
Aina 1900-luvun alusta ne ovat olleet
teologisesti liberaaleja ja virallisilta
kannoiltaan poliittisesti
jokseenkin vasemmistolaisia.
Sitten 1960-luvun ne ovat me-
nettäneet yli puolet jäsenistään, ja uusimpien
tietojen mukaan jäsenkato jatkuu edelleen
ja jäljellä olevien jäsenten keski-ikä nousee
koko ajan.
Päälinjaa kauan haastaneiden herätyskristillisten
(niin sanottujen evankelikaalisten)
kirkkokuntien nousu on samanaikaisesti
hidastunut, mutta jatkuu entistä
pienemmässä mittakaavassa, varsinkin helluntailaisten
seurakuntien osalta. Teologisesti
nämä ovat konservatiivisia, useimmiten
Raamattua hyvin kirjaimellisesti tulkitsevia,
poliittisesti perinteisesti oikeistolaisia. Kyseessä
on protestanttisen uskon uusi valtavirta,
johon kuuluu edelleenkin yli neljäsosa
kaikista protestanteista siinä missä
päälinjaan kuuluu enää vain 14 prosenttia.
Katolilaisten maahanmuuttajien rooli
Kolmas merkittävä, yhä jatkuva trendi, on
maahanmuuton myötä tapahtunut latinokristittyjen
ja muslimien määrän suhteessa
huomattava nousu. Muslimien osalta
käytettävissämme ei ole täysin luotettavia
tilastotietoja, mutta varmaa on, että heitä
on nyt Yhdysvalloissa selvästi enemmän
kuin esimerkiksi luterilaisia tai anglikaaneja
ja todennäköisesti ainakin yhtä paljon kuin
juutalaisia. Muslimiyhteisö on kuitenkin
sisäisesti jakautunut, eikä sen ääni kuulu
yhteiskunnallisessa keskustelussa kovinkaan
selvästi.
Latinalaisesta Amerikasta tulevien maahanmuuttajien
takia katolilaisen kirkon jäsenmäärä
on pysynyt jokseenkin vakaana,
vaikka muuten siihen soveltuu sama dynamiikka
kuin protestanttiseen päälinjaan.
Ennusteiden mukaan latinotaustaisista on
tulossa Yhdysvaltain kansan enemmistö
vuoteen 2030 mennessä, joten heidän protestantteja
perinteisesti yhteisöllisempi uskontulkintansa
tulee olemaan monellakin
tapaa käänteentekevää.
Toisaalta tutkimuksista paljastuu,
että toisen ja kolmannen
sukupolven latinot tapaavat
6 SUOMI – USA