Hälyttävä piirre
yhdysvaltalaisessa
uskonnollisuudessa
on uustietämättömyyden
na-seurakunnan jäseniä, joista suuri osa
on rutiköyhiä intiaaneja. Jouluna jäsenet
lahjoittavat Iglesian lapsille joululahjoja
tuhansien eurojen arvosta. Lisäksi kirkossa
kerätään tuhansia euroja maailman nälkää
näkeville sekä tehdään tilkkutäkkejä
kirkon ulkomaanavun kautta maailman
köyhille jaettavaksi.
Syksyisin seurakuntalaiset kokoavat
varattomille koululaisille koulutarvikepaketteja.
Kirkon jäsenet vievät vapaaehtoisina
ruoka-annoksia vanhuksille sekä
lähettävät huoltopaketteja sotilaille ympäri
maailmaa.
Merkittävää tässä on se, että kaikki on
vapaaehtoista. Kukaan ei saa korvausta
tehdystä työstä, ja työ tehdään 50-60 aktiivijäsenen
avustuksella.
Kirkot Yhdysvalloissa hoitavat monia
sellaisia tehtäviä, joita Suomessa hoitaa
julkinen sektori verotuksen kautta. Tosin
verovähennysoikeuden kautta myös valtio
osallistuu USA:ssa epäsuorasti kirkkojen
hyväntekeväisyyteen. Kaikesta huolimatta
yksityinen hyväntekeväisyys kattaa vain
hiukan yli 10 prosenttia kaikista tarpeista
Yhdysvalloissakin. Kirkkojen tehtävänä
avustuksen lisäksi on olla jatkuvana muistutuksena
julkiselle sektorille siitä, että
avun tarvitsijoita on, eikä pelkkä yksityinen
hyväntekeväisyys voi korvata julkista
sektoria kokonaan.
Teologian tohtori Jarmo Tarkki on Kalifornian
ja Teksasin Suomikirkon siirtolaispappi.
Hän on myös California Lutheran
Universityn sekä Pacific Lutheran
Theological Seminaryn teologisen filosofian
dosentti.
lisään-
Miten uskonnollisuus
näkyy arjessa?
Vaikka valtio ja kirkko on erotettu Yhdysvalloissa toisistaan,
Jumala-sana vilahtelee usein valtiollisissa yhteyksissä ja
näkyy päivittäisessä amerikkalaisessa arjessa.
tyminen. God Bless America
Olemme tottuneet Yhdysvaltain presidenttien
päättävän puheensa ”God Bless
America”-sanoihin (Jumala siunatkoon
Amerikkaa). Richard Nixon oli ensimmäinen
presidentti,joka lopetti puheensa tätä
uskonnollista lausetta käyttäen vuonna
1973.
Presidentti Ronald Reagan käytti fraasia
ottaessaan vastaan republikaanipuolueen
presidenttiehdokkuuden vuonna 1980
ja teki siitä tavaramerkkinsä. Reagan oli
ensimmäinen presidentti, joka lopetti kansakunnan
tilaa käsittelevän State of the
Union-puheensa näihin sanoihin.
In God We Trust
Vuodesta 1782 Yhdysvaltojen epävirallisena
mottona ollut ”E pluribus unum” sai
väistyä vuonna 1956, kun maan viralliseksi
motoksi vahvistettiin ”In God We Trust”
(Jumalaan me luotamme). Amerikkalaisissa
kolikoissa lause on ollut vuodesta 1864
lähtien, seteleihin se lisättiin presidentti
Eisenhowerin toimesta vuonna 1955.
Maan moton vaihtaminen uskonnollissävytteiseksi
ja lauseen lisääminen seteleihin
sanotaan olleen osa Yhdysvaltain
kylmän sodan aikaisia toimia erottautua
ateistisena valtiona esiintyneestä Neuvostoliitosta.
Myös monessa amerikkalaisessa koulussa
aamuisin vannottavaan lippuvalaan
lisättiin kylmän sodan aikana ”under God”-
sanat: “I pledge allegiance to the flag of the
United States of America, and to the republic for
which it stands, one nation under God, indivisible,
with liberty and justice for all.”
* * *
Trumpin asetus uskonnollisten
yhteisöjen poliittisen toiminnan
vapauttamisesta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoi
asetuksen toukokuussa, jonka tarkoituksena
on vapauttaa uskonnollisten yhteisöjen
poliittinen toiminta. Lain muuttaminen
vaatii kongressin hyväksynnän.
Yhdysvalloissa on ollut voimassa vuodesta
1954 lähtien verolaki, ns. Johnson
Amendment, jonka mukaan johonkin poliittiseen
liikkeeseen tai ehdokkaaseen sitoutuvat
yleishyödylliset yhteisöt, tässä
tapauksessa uskonnolliset yhdyskunnat,
menettävät verovapautensa.
Lakimuutos saa vastaansa voimakasta
kritiikkiä ja sillä arvellaan olevan paljon
odottamattomia seurauksia. Monet uskonnollisten
yhteisöjen johtajat muistuttavat,
että seurakuntien puolueettomuus on ollut
yhdysvaltalaisen yhteiskunnan voimavara.
Lähde: Yle
© ISTOCK BY GETTY IMAGES
SUOMI – USA 11