AJANKOHTAISTA
Thanks to Scandinavia-
säätiön kevätdinnerillä
New Yorkissa huhtikuussa.
Sandra Itäisen ja Kalle
Mattilan USA-opinnot
mahdollistuivat SAYL:n
hallinnoiman TTS:n
apurahan kautta.
SAYL tukee kahdeksan
opiskelijan USA-opintoja
VUODESTA 1973 toiminut SAYL:n apurahasäätiö myöntää vuosittain
100 000 euron edestä stipendejä suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden
jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön amerikkalaisissa yliopistoissa.
Tänä vuonna summa nousi 120 000 euroon, kun Thanks to Scandinavia
päätti tukea jatkossa suomalaisopiskelijoita 2 x 20 000 dollarin
apurahalla.
SAYL:n hallinnoimien apurahojen tukemana kahdeksan korkeaopiskelijaa
lähtee opiskelemaan tai tekemään tutkimustyötä amerikkalaisiin
yliopistoihin lukuvuodeksi 2017–18. Kerromme näistä kahdesta apurahan
saajasta enemmän syyskauden Suomi-USA-lehdissä.
Björn Savén Finnish American Scholarship / 31 000 EUR:
Richard Cawén (Harvard Business School, Business Administration)
The American-Scandinavian Foundation (ASF) / 56 300 USD:
Niina Kuittinen (University of California, Riverside. Aerosol Physics and
Emission Studies)
Saija Sieranoja (University of California, San Diego. Medical Science)
Juho Turpeinen (University of Michigan, Ann Arbor. Political Science)
Paul Vogel (University of Southern California. Film and Television Production)
Oscar Winberg (Boston University. Political History)
Thanks to Scandinavia Award (TTS) / yhteensä 40 000 USD:
Hanna Nordenswan (School of Visual Arts, New York. Documentary
Filmmaking)
Pauliina Patana (Cornell University. Political Science)
Onnea ja menestystä opintoihin Richard, Niina, Saija, Juho, Paul, Oscar,
Hanna ja Pauliina!
Suomi-USA:sta luettua vuonna 1959
Fil. maist. Matti Helminen:
Amerikan eläimistön erikoisuuksia
”Tullessaan pohjois-Amerikan mantereelle eurooppalaiset siirtolaiset
joutuivat oudon eläimistön pariin. Varsinkin mantereen pohjoisosissa
he tosin kohtasivat tuttujakin eläinlajeja, mutta yleensä he varmaan
aluksi epäröivät ennen kuin osasivat suhtautua outoihin eläimiin oikealla
tavalla. Vasta vähitellen he oppivat tuntemaan ne lajit, joita
voitiin käyttää hyväksi, mutta kaloillla ja riistalla tulikin sitten kauan
olemaan tärkeä merkitys siirtolaisten toimeentulolle.
Eläimistöön sisältyvät luonnonrikkaudet olivatkin Uudella mantereella
suunnattomat. On arvioitu, että Amerikan löydön aikoihin
oli Yhdyvaltojen alueella ainakin 75 miljoonaa biisonia, 60 miljoonaa
majavaa, 40 miljoonaa antilooppia, 10 miljoonaa vapiti-hirveä, pari
miljoona sutta ja puoli miljoonaa mustakarhua. Myöskin lintujen
määrä on valtava. Eäinten runsaus johtui luonnon koskemattomuudesta.
Vaikka useat intiaaniheimot elättivätkin itsensä pääasiassa
metsästyksellä, ei se sanottavasti alentanut runsaita riistakantoja.
Jos riista joltakin seudulta hieman vähenikin, oli intiaaneilla tilaa siirtyä
muualle. Luonnotilaiset metsät ja kyntämätön preeria kykenivät
tuottamaan sellaisia elääinmääriä, ettei ihmisen toiminta pystynyt
niihin aluksia suuria vaikuttamaan.
Mutta vähitellen tuli ihmisestä Amerikassakin ”luonnon herra”.
Nykypäivien eläimistö ei suinkaan ole yhtä rikas kuin alkuperäinen.
Paitsi suoranainen metsästäen on ihminen vähentänyt eläinten elinmahdollisuuksia
hakkaamalla metsiä, raivaamalla peltoja sekä kuivaamamalla
soita ja järviä, ts. käyttämällä maaperän tuottokyvyn
mahdollisimman tarkoin hyväkseen. Tässä kilpailussa ovat eläimet
saaneet jatkuvasti väistyä. Tosin jo viime vuosisadalta lähtien on
opittu antamaan eläimistöllekin oikea arvo ja ryhdytty sitä hoitamaan
ja suojelemaan.
Eräiden lajien kohdalla suojelu tuli valitettavasti liian myöhään.
Ennen niin yleinen muuttokyyhky harvninaistui kohtuuttoman
pyynnin takia. Kyyhkyjä ei suinkaan ammuttu yksin kappalein, vaan
erikoisia pyydyksiä käyttäen tapettiin satamäärin. Viimeinen villi
muuttokyyhky nähtiin 1906, ja joitakin vuosia myöhemmin kuoli lajin
viimeinen yksilö Cincinnatin eläintarhassa.”
Entä mitä tapahtui Carolina-papukaijalle, eskimokuoville ja
opossumille? Lue artikkeli kokonaisuudessaan sayl.fi -sivulta.
USA-hakemisto
netissä,
http://sayl.fi/
usahakemisto
Vaihto-oppilasvuosi Amerikassa 15-18 -vuotiaille
Toimi isäntäperheenä Suomeen tulevalle
vaihto-oppilaalle | www.explorius.fi
Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto @Suomi-Amerikka www.sayl.fi
SUOMI – USA 21