Investoinnit Suomen satamiin kasvussa,
useita digitalisaatiohankkeita käynnistymässä
Suomen satamat panostavat vahvasti toimintansa kehittämiseen vuosina 2021–2025. Suunniteltujen
investointien kokonaismäärä on kyselyn perusteella yli miljardi euroa, mikä on 17 prosenttia enemmän
kuin vuosina 2016–2020 toteutetut investoinnit. Osa satamista on myös ryhtymässä rakentamaan
digitaalisia valmiuksia vuosina 2021–2025. Tiedot selviävät juuri julkaistusta Liikenne- ja viestintävirasto
Raportti antaa yleiskuvan Suomen satamissa vuosina 2016–2020 tehtyjen
ja vuosille 2021–2025 suunniteltujen investointien määrästä ja jakautumisesta
niin kohteittain kuin alueittain. Raportin tiedot perustuvat satamanpitäjille
ja satamaoperointiyrityksille syksyllä 2020 lähetettyyn
kyselyyn.
Vuosina 2016–2020 Suomen satamiin tehtiin investointeja yhteensä
880 miljoonan euron arvosta eli keskimäärin 176 miljoonaa euroa vuosittain.
Näissä luvuissa ovat mukana ne investoinnit, jotka satamanpitäjät
(yleiset satamat omistavat osakeyhtiöt ja teollisuussatamat omistavat
yritykset) sekä yleisissä satamissa toimivat satamaoperointiyritykset
ovat kyselyvastauksissaan ilmoittaneet. Satamien osalta vastausprosentti
oli 85 ja satamaoperaattorien osalta 69.
Investoinneista 93 prosenttia tehtiin rannikolla sijaitseviin yleisiin satamiin.
Suurimmat satamayhtiöiden omat investoinnit tehtiin Helsingin,
HaminaKotkan, Rauman ja Kokkolan satamissa. Vuosille 2020–2025
suunniteltujen investointien kokonaismäärä nousee kyselyn perusteella
1,026 miljardiin euroon, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin vuosina
2016–2020 toteutetut investoinnit. Vuosittain suunnitellaan investoitavaksi
keskimäärin 205 miljoonaa euroa.
Investoinnit jakautuvat alueittain niin, että Suomenlahden yleisiin satamiin
tehtiin 44 prosenttia investoinneista, Lounais-Suomen yleisiin satamiin
29 prosenttia ja Pohjanlahden yleisiin satamiin 21 prosenttia. Rannikon
teollisuussatamiin tehtiin 6 prosenttia investoinneista, jolloin Saimaan
14 SUOMEN MERENKULKU FINLANDS SJÖFART
satamien osuudeksi jäi 1 prosentti. Luvuissa on laskettu yhteen satamanpitäjien
ja satamaoperointiyritysten investoinnit. Satamakohtaisia suunniteltuja
investointimääriä ei ilmoiteta liikesalaisuuteen perustuen.
Satamanpitäjien investointikohteista suurimmaksi nousivat laiturit.
Toiseksi eniten investoitiin väyliin ja satama-altaisiin ja kolmanneksi eniten
kenttiin, katuihin ja kunnallistekniikkaan. Tulevat investointisuunnitelmat
kohdistuvat erityisesti laitureihin sekä väyliin ja satama-altaisiin, mitkä
liittyvät usein kiinteästi toisiinsa. Seuraavaksi eniten investointeja on tarkoitus
suunnata rakennuksiin. Satamaoperointiyritysten tekemistä investoinneista
kohdistui 71 prosenttisesti lastinkäsittelylaitteisiin, mikä onkin
perinteisesti operaattorien suurin investointikohde. Suunnitelluista inves-
LIITTEET:
Investoinnit Suomen satamiin 2016-2025 (pdf, 744,76 KB)
Ladattavissa Trafi comin kotisivuilta
LISÄTIETOJA HANKKEESTA
Jouni Lappalainen, Tiiminvetäjä, FT. Liikenne- ja viestintävirasto
Trafi com, puh. 050 442 3586, jouni.lappalainen@trafi com.fi
Tapio Karvonen, erikoistutkija, Turun yliopiston Brahea-keskuksen
Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, puh. 040 779 9482,
tapio.karvonen@utu.fi
Traficomin satamainvestointiselvityksestä.
A janjaksolle 2021–2025 kohdistuvien investointien
ennakoitu kokonaismäärä on 1,026 miljardia
euroa. Vuosittain satamat suunnittelevat investoivansa
keskimäärin 205 miljoonaa euroa.
Satamanpitäjistä 22 ilmoitti tekevänsä myös digitalisaatioon
liittyviä investointeja. Kaikki 15 satamaa, jotka
ilmoittivat kokonaisinvestoinneiksi yli 10 miljoonaa euroa
kaudelle 2021–2025, ilmoittivat myös investoivansa
digitalisaatioon tulevan 2–3 vuoden aikana.
Vuosina 2016–2020 Suomen satamiin tehtiin investointeja
yhteensä 880 miljoonan euron arvosta eli keskimäärin
176 miljoonaa euroa vuosittain. Investoinneista 93 prosenttia
tehtiin rannikolla sijaitseviin yleisiin satamiin. Suurimmat
satamayhtiöiden omat investoinnit tehtiin Helsingin,
HaminaKotkan, Rauman ja Kokkolan satamissa.
”Hienoa, että satamilta löytyy tulevaisuuden uskoa ja ne
panostavat tulevaisuuden toimintakykyyn. Elinkelpoiset
ja kehittyvät satamat ovat Suomen ulkomaanyhteyksien
kannalta kriittisiä. Digitalisaatiohankkeet ovat merkittävä
pelinavaus myös älysatamien ja digitalisoituvan laivaliikenteen
suuntaan,” korostaa Trafi comin ylijohtaja Jarkko
Saarimäki.
Investointiselvityksen on laatinut Turun yliopiston
Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
Trafi comin teettämänä. Luvut perustuvat satamanpitäjille
ja satamaoperaattoreille suunnattuun kyselyyn.
Vastaavat tiedot on koottu säännöllisesti viiden vuoden
välein vuodesta 1980 alkaen. Satamien osalta vastausprosentti
oli 85 ja satamaoperaattorien osalta 69.
Tämän kertaiseen kyselyyn lisättiin teemakysymysosio
tulevista digitalisaatioon liittyvistä investoinneista.
Avoimilla kysymyksillä selvitettiin sitä, ovatko satamanpitäjät
ja satamaoperointiyritykset suunnittelemassa tai
toteuttamassa digitalisaatioinvestointeja seuraavan 2–3
Investoinnit Suomen satamiin 2016 – 2025
TUTKIMUS TAI SELVITYS
link
link
link
link