KAIKEN YTIMESSÄ VESILLÄLIIKKUJIEN TURVALLISUUS
Väyläviraston Sisävesiyksikön päällikkön Tero Sikiön
mukaan tärkein yksittäinen tekijä nopeusrajoituksia
määriteltäessä on vesilläliikkujien turvallisuus. Huomioon
otetaan myös näkyvyys, väyläalueen kapeus ja näkymä-alueiden
pituus.
– Lisäksi jos ranta on lähellä ja rannalla on rakennuksia
ja mahdollisesti uimareita, ne tulee ottaa huomioon.
Luonnollisesti myös aluksen navigoinnin turvallisuutta
painotetaan.
– Esimerkiksi sisävesien virtaavissa vesissä alavirtaan
kuljettaessa aluksen tulee pystyä käyttämään riittävää
nopeutta, jotta aluksen ohjailukyky säilyy, Sikiö korostaa.
– Laitaatsalmeen liittyen Väylävirasto on hakenut sinne
rajoituksen nostoa 15 kilometriin tunnissa. Traficom on jo
kuuluttanut asian, ja päätös nopeusrajoituksen nostosta
tehdään talven aikana, Johtava asiantuntija Lång tuo esiin.
– Varsinainen nopeusrajoitusalue määräytyy lähtökoh-taisesti
sen perusteella, kuinka pitkälle matkalle nopeus-rajoitus
on syytä merkitä. Luonnollisesti tähän kuitenkin
34 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
vaikuttaa myös mahdollisuus sijoittaa rajoituskyltit siten,
että ne ovat vesilläliikkujien havaittavissa, Sikiö lisää.
MUUTOKSIA SANKTIOMENETTELYYN
Lähtökohtaisesti nopeusrajoitusten rikkomisista seuraa
nykyisin sakko. 1.6.2020 voimaan astuvassa uudessa
Vesiliikennelaissa menettelyä laajennetaan, kun sakon
rinnalle tulee liikennevirhemaksu, Lång avaa sanktiome-nettelyä.
– Sakko seuraa nopeuden ylittäessä sallitun nopeuden
enemmän kuin suurimman nopeuden määrällä, jolloin
kyseessä on vesiliikennerikos, Lång jatkaa.
Kun taas suurimman sallitun nopeuden ylitys on
korkeintaan suurimman sallitun nopeuden määrä, toisin
sanoen 10 km/h -rajoitusalueella alus kulkee korkeintaan
20 km/h nopeudella, kyseeseen tulee 120 euron liikenne-virhemaksu,
jonka perusteena on vesiliikennerikkomus.
Virhemaksun määrää poliisi, Rajavartiolaitos tai Tulli
ja sen saa valtio. •