– Puhumattakaan muista syväväyläalueen nopeusrajoitusalueista, joilla
kaikilla nopeusrajoitus on asetettu 9 kilometriin tunnissa eli noin 4,9 sol-muun.
Turvallinen navigointi vaarantuu, jos alukset yrittävät kaikissa
olosuhteissa ylläpitää nopeusrajoitusten sallimaa suurinta nopeutta, Riikonen
jatkaa.
– Ja tietysti yksi asia mitä ei varsinaisesti ole täsmennetty, on kysymys
siitä, onko kyse nopeudesta pohjan ja vai veden suhteen, Finnlines Oyj:lla
päällikkönä työskentelevä Kari Kosonen ottaa yleisesti kantaa nopeusra-joituksiin
väyläalueilla. - Sillä voi olla erittäin suuri merkitys.
– Nopeusrajoituksissa pitäisi jotenkin pystyä huomioimaan myös ulkoiset
olosuhteet. Esimerkiksi kun Kallaveden vedenkorkeus oli aikaisemmin
kesällä alhaalla ja korkeuseroa ei ollut juuri ollenkaan, ei ollut virtausta, niin
9 km/h -rajoitusta Leppävirrassa pystyi melkein noudattamaan.
– Nyt kun vesi on noussut yli 30 cm, myötävirtaan ei yksinkertaisesti pääse
nopeusrajoitusten mukaisesti, Riikonen havainnollistaa.
– Ja tietysti myös tuulen aiheuttama sorto pitäisi pystyä ottaa huomioon,
kun ajetaan ballastissa pienellä syväydellä, hän lisää.
VTS:N ROOLI NOPEUSRAJOITUKSIEN VALVONNASSA
Alusliikennepalvelulain mukaisen alusliikennepalvelun Suomessa tuottaa VTS
Finland, joka kuuluu Liikenne- ja Viestintäministeriön omistajanohjauksessa
olevaan liikenteenohjauskonserniin Traffic management Finland Groupiin.
Saimaa VTS seuraa nopeusrajoitusten noudattamista Saimaan syväväyläalu-eella.
– Saimaa VTS:n tehtävänä on valvoa alusliikenteen turvallisuutta aluslii-kennepalvelulain
ja perustamispäätöksen mukaisesti, avaa Saimaa VTS:n
päällikkö Maiju Kaski.
– Saimaan nopeusrajoitusten tehoseurantajakson tarkoituksena oli
selvittää, ovatko nykyiset nopeusrajoitukset Saimaalla ajan tasalla. Tätä
kautta voimme parantaa alusten turvallista navigointia, Kaski valaisee.
– Tehoseurantajakson aikana kerätty data toimitetaan eri viranomaista-hoille.
Sen perusteella viranomaiset voivat hoitaa tarpeelliseksi katsomansa
jatkotoimenpiteet.
– Kerättyä dataa voidaan hyödyntää muun muassa tilanteessa, jossa
nopeusrajoitusalueelle haetaan nopeuden korotusta, Kaski selventää. Datan
avulla voidaan esimerkiksi tukea näkemystä, että jollain alueella navigointi ei
ole turvallista nykyisillä nopeusrajoituksilla.
Nopeusrajoitukset eivät ota huomioon mitään muuttujia, kuten esimerkiksi
alustyyppiä, syväyttä, virtausta tai sääolosuhteita.
– Siksi myöskään Saimaa VTS ei voi ottaa kantaa muuttujiin, Kaski
täsmentää. VTS-keskuksissa työskentelevät merenkulun ammattilaiset kyllä
ymmärtävät aluksiin kohdistuvat muuttujat ja usein raporttia tehdessään
kysyvät ylinopeudelle perustetta.
– Yksi VTS:n tärkeimmistä tehtävistä on ennen kaikkea huolehtia alusten
turvallisesta navigoinnista sisältäen alusten nopeuden, Kaski alleviivaa.
– Sellaisia poikkeustilanteita, joissa VTS ei puutu ylinopeuksiin, ei ole,
Kaski toteaa yksiselitteisesti.
VESIKULKUVÄYLIEN MUUTOKSIEN KÄSITTELY SUOMESSA
Suomessa valtion omistamien väylien pidosta vastaa Väylävirasto, joka
valmistelee toimivaltaiselle viranomaiselle Traficomille väyläpäätösesityk-sen,
kun katsoo, että turvalaitteita tulee asettaa tai turvalaite- ja väylätietoja
vahvistaa. Tämä perustuu toistaiseksi Asetukseen vesikulkuväylien merkitse-misestä
(846/1979).
– Vesiliikennelaki tulee kuitenkin muuttumaan 1.6.2020, jolloin edellä
mainittu menettely siirtyy vesiliikennelain piiriin, Traficomin Johtava
asiantuntija Risto Lång kertoo.
Traficomin tehtäviin kuuluu antaa väyläpäätös, jolla se joko hyväksyy tai
hylkää Väyläviraston esityksen.
– Väyläpäätös on kuitenkin eri asia kuin Vesiliikennelain nojalla annettava
kielto tai rajoitus, kuten esimerkiksi nopeusrajoitus, Lång täsmentää. Väylä-
32 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART