”Hanskat
tippui”
Ekonomisti Antti Koskelan tietokir-jassa
”Hanskat tippui – lakkojen his-toria
ja vaikutus yhteiskunnassa”
kuvataan lakkoilun merkitystä pal-kansaajaväestölle.
Kirjan keskeinen väite on, että lakko-oi-keus
on tärkein luokkayhteiskuntaa torjuva
väline. Palkansaajaväestön juridiset oikeu-det,
kuten lakko, ovat sidoksissa palkansaa-jien
taloudelliseen asemaan ja yhteiskun-nalliseen
rooliin.
Jos lakko-oikeutta rajoitetaan, tuloerot
lähtevät helposti kasvuun ja palkansaajien
muut ehdot, kuten työterveys tai työsuojelu
helposti heikkenemään. Lakko-oikeus on
nimittäin keskeisin vipuvarsi palkansaajien
aseman turvaamisessa työmarkkinoilla.
Lakko-oikeus on kaikissa länsimaissa
tunnustettu palkansaajaväestön oikeus.
Monissa maissa lakko-oikeus tunnuste-taan
vähintään epäsuorasti jopa perustus-
28 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
laissa. Lisäksi lakko-oikeus ja järjes-täytymisvapaus
on YK:n alaisilla
kansainvälisillä sopimuksilla turvattu.
Puheet lakko-oikeuden rajoittamisesta joh-taisivat
Suomen kummalliseen vertailuryh-mään.
Suomi on 2000-luvulla ollut kansainvä-lisesti
vertaillen keskimääräisen lakkoherk-kä
maa. Pohjoismaisessa kontekstissa
Tanska on lakkoherkin, Ruotsi kaikkein säy-sein
ja Suomi ja Norja keskikastia. Yleinen
väite Suomen erityisestä lakkoherkkyydestä
ei pidä siis paikkaansa.
1970-luvulla väite on pitänyt paikkansa,
silloin Suomi oli maailman lakkoherkim-pien
maiden joukossa. Sittemmin lakkojen
määrä on pudonnut noin kymmenesosaan.
Lakkojen vuoksi menetetyt työpäivät vas-taavat
vuosittain prosenttia tai paria sairas-päivien
määrästä.
Kirjassa käsitellään myös lakkojen kus-tannusvaikutuksia.
Tyypillisesti työnantajat
liioittelevat lakkojen kustannuksia ja pal-kansaajat
vähättelevät niitä. Totuus on
usein puolivälissä. Työnantajat käyttävät
usein menetetyn tuotannon arvoa, vaikka
osa siitä voidaan kiriä takaisin esimerkiksi
ylitöitä teettämällä tai myymällä tavaraa va-rastosta.
Kustannusten arvioinnissa otetaan har-voin
huomioon myöskään toiminnan kan-nattavuutta.
Jos menetetty tuotanto on
100 000 euroa, mutta sillä saatava voitto
olisi ollut 6 000 euroa, niin lakon aiheutta-ma
tappio on 6 000 euroa. Firmat eivät
maksimoi tuotantoaan, vaan voittoaan.
Usein kysytään, onko lakkoi-lusta
ollut koskaan mitään hyö-tyä.
Lakkoilun saavutuksia on laidasta lai-taan,
esimerkiksi naisten äänioikeudesta
lomarahoihin. Lomarahathan saatiin Me-talliliiton
seitsemän viikon lakon seurauk-sena
vuoden 1971 jälkeen. Tupojen myötä
lomarahat yleistyivät muillekin ammatti-ryhmille.
Naisten äänioikeuteen taas liittyy
keskeisesti vuoden 1905 suurlakko, jonka
myötä myös työläiset ja naiset saivat ääni-oikeuden.
Kirjassa tarkastellaan myös työtaistelui-den
muotojen kehittymistä yhteiskunnan
siirtyessä teollisuusyhteiskunnasta kohti
digitalisoituvaa palveluyhteiskuntaa. Mitkä
ovat lakkoilun kansainväliset trendit?
”Hanskat tippui” toimii yleisenä katsauk-sena
lakkoilun kansainväliseen sääntelyyn,
työtaisteluiden kustannusten arviointiin ja
eri maiden lakkoherkkyyksien vertailuun.
Kirjan on kustantanut Kalevi Sorsa -säätiö.
Antti Koskela toimii ekonomistina
keskusjärjestö STTK:ssa.
Lakko-oikeus on kaikissa
länsimaissa tunnustettu
palkansaajaväestön oikeus.
Kalevi Sorsa -säätiö
sorsafoundation.fi
Hanskat tippui -tietokirjaa saa Kalevi Sorsa
-säätiöstä kirjana tai sen voi ladata PDF:nä
suoraan säätiön sivuilta osoitteesta:
https://sorsafoundation.fi/ wp-content/
uploads/2019/11/ Hanskat-tippui_web.pdf
/