Kaksi espanjalaiskaupunkia Afrikassa muistuttavat suurten purjehdusten MMB Barcelona vie La Ramblan kuhinasta G Kukapa ei yhdistäisi espanjalaisen
merenkulun maineikasta historiaa
Kristoffer Kolumbuksen 1400-luvulla
suorittaneisiin huikeisiin löytöretkiin
sen aikaiseen vielä tuntemattomaan maailmaan.
Nyky-Espanjakin tiedostaa hyvin sen maailman-valloituspurjehdusten
64 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
vahvan vaikutuksen
latinalaisen Amerikan kulttuuriperinteeseen ja
Karibian monien saarien värikylläiseen elämän-menoon.
Ehkä konkreettisimmin espanjalaisten
sankaripurjehtijoiden terveiset valtameren toisel-le
puolen kuuluu espanjan kielen levinneisyydes-sä.
Tänään espanja on yksi maailman neljästä
eniten puhutusta kielestä.
Käynti Barcelonan merimuseossa laajentaa
kuitenkin Espanjan merenkulullista maailman-kuvaa
huomattavasti kauaskantoisemmin. Sitä
paitsi on syytä heti tarkentaa, että vaikka
Kolumbus aikoinaan otettiin juuri Barcelonassa
vastaan suurten purjehdustensa juhlittuna
sankarina, oli hän syntyjään Italian genovalainen
ja useiden historiallisten lähteiden mukaan vietti
nuoruutensa merimiesvuodet Portugalissa. Hän
solmi avioliittonsakin Filipa Moniz de Per-estrellon
kanssa Lissabonissa saaden samalla
Portugalin kansalaisoikeudet.
KALEERIORJAT TYÖNTÖVOIMANA
Björn Landströmin ansiokkaan ’Purjelaiva’-
teoksen mukaan kirjoitettu historia jättää
Välimeren purjehdusmerenkulkuun pitkän
pimeän aukon Rooman valtakunnasta ajanlas-kun
jKr. ensimmäisiltä vuosisadoilta aina
800-luvulle saakka. Silloin historiallisista
lähteistä löytyy taas joitain mainintoja ainakin
kreikkalaisten käyttämistä latinalaispurjeista,
jotka jo nimensä perusteella siirtävät ajatukset
Välimeren kulttuuriympäristöön.
Mutta palataksemme takaisin Barcelonan
merimuseon vanhoihin telakkahalleihin on syytä
jättää sekä Euroopan purjehdusmerenkulun
hämärä varhaishistoria että Kolumbuksen jo
ennestään tutut löytöretket tuonnemmaksi, ja
astua espanjalaisen kaleerin kannelle. Varsinai-nen
museokierros nimittäin alkaa kaleerista
vitriinissä, mutta samalla tasanteelta aukeaakin
näkymä koko museota hallitsevalle täyteen
mittaansa rakennettuun kaleeriin museohallin
keskellä. Kymmenistä pitkistä airopareista voi
kuvitella, miten raskas taakka kaleeriorjien
harteita painoi kaikesta koristeiden krumeluu-reista
ja kimaltavasta kullasta huolimatta.
Museu Maritim
de Barcelona,
MMB tarjoilee
näyttävän katta-uksen
Espanjan
ylväitä purjeita.
Merenkulun
maineikasta
historiaa kuljete-taan
tyylikkäästi
orjakaleereista
Kolumbuksen
löytöretkiaikojen
kautta nykyajan
konttiliikentee-seen
ikäviä
aiheita unohta-matta.
Barcelo-nan
paraatipai-kalla
sijaitseva
vanha telakka-alue
yllättää
toiminnalli-suudellaan.
Kuninkaallisen laivaston lippulaiva, kaleeri v. 1571.
E Vastavalmistunut merikapteeni, purjealuksen keulakuva.