FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 43
Ei siis ihme, että perämieskadettisopimus sai
alkuvaiheillaan erityisen ankaraa negatiivista
huomiota osakseen. Kun asiassa vetää hätäisiä
johtopäätöksiä, vaikuttaa siltä, että uudella perämieska-dettijärjestelmällä
oltiin ottamassa huonommilla ehdoilla
jo aikaisemmin ”omistettuja” paikkoja takaisin.
Todellisuudessa perämieskadettipaikat luotiin kuiten-kin
erityisesti kokemattomille perämiehille ensimmäisiksi
jobeiksi, joten niihin ei edellytetä aikaisempaa päällystö-kokemusta.
Puhdas tarkoitus oli luoda opiskelijoille ja vastavalmis-tuneille
lisää erittäin kipeästi tarvittuja työpaikkoja, ja
siten tehdä ylempien pätevyyskirjojen hankkiminen
Suomen lipun alla helpommaksi.
SEKAMIEHITYSSOPIMUKSEN DAMAGE CONTROLLIA
Alun perin suomalaisille ulkomaanliikenteen lastialuksille
tehtiin mahdolliseksi ottaa Non-EU-merimiehiä 2009
solmitulla Raamisopimuksella nimeltään ”Ammattitaitoi-sen
alushenkilökunnan saatavuuden turvaaminen suoma-laisilla
lastialuksilla”, eli ns. sekamiehityssopimuksella.
Tuolloin kaikki kolme suomalaisen merenkulun työnteki-jäliittoa
joutuivat selkä seinää vasten luopumaan 1-2 oman
osastonsa vakanssista, jotka vapautuisivat EU-työnteki-jöiltä
luonnollisen poistuman periaatteen mukaan tietyin
edellytyksin.
Ulkomaanliikenteen kansipäällystöstä giljotiini vei
pikkuperämiehen, kun yliperämies ja päällikkö jäivät
jäljelle. Toisaalta suomalaisen aluksen päällikön on joka
tapauksessa oltava Euroopan unionin jäsenvaltion tai
Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen
Merilain (674/1994) mukaan, eli häntä ei voisi Non-EU-kansalaisella
korvata muutenkaan. Yliperämiehen positio
on turvattu vuoden 2018 Raamisopimuksen täsmennys-pöytäkirjalla.
Sekamiehityssopimukseen johti Laki meriliikenteessä
käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta
(1277/2007) ja tätä edeltänyt ”Hallituksen esitys Eduskun-nalle
laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailu-kyvyn
parantamisesta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien
lakien muuttamisesta (115/2007). Sopimuksen tarkoitukse-na
oli turvata suomalaisten merenkulkijoiden työpaikat
sitomalla sekamiehitys tonniston lisäämiseen.
Se, miten suomalainen tonnisto ja työpaikkojen määrä
ovat todellisuudessa kehittyneet, ilmenee selkeimmin
Traficomin Kauppalaivaston vuositilastoista, jotka ovat
helposti löydettävissä Traficomin verkkosivuilta.
Junioriperämiesjärjestelmä on sekamiehityssopimuk-
A