FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 47
A
valjuksi, eikä tuonut sitä toivottua muutosta alalle, vaikka
työntekijät tulivatkin melkoisesti vastaan.
Mulla alanvaihto oli suoraan seurausta siitä, että
työpaikkaa perämiehenä ei saanut vuoden aikana ja tuli
mahdollisuus päästä toteuttamaan toista unelmaa. Sitä
päätöstä ei tarvinnut kauan harkita. Kaipuu merelle on
vielä ehdottomasti olemassa, mutta vain jos saisi koulu-tusta
vastaavaa työtä ja valitettavasti se tuntuu nykypäivä-nä
olevan kiven alla. Merityöt eivät ole ainoita töitä, joita
voi tehdä liikennöintialalla.
YHDEN TÖRNIN KADETTIPERÄMIEHENÄ SEILANNUT,
SEN JÄLKEEN EU-SOPIMUKSELLA PERÄMIEHENÄ JA
YLIPERÄMIEHENÄ:
Menin perämieskadetiksi vuonna 2016, koska vaihtoehtoja
ei ollut. Onneksi se jäi kertaan ja sain muualta jobin
normaalilla palkalla heti perään. Mutta jos joutuu enem-män
kuin yhden törnin tekemään, niin se on aika surkeata.
Se on kuitenkin tismalleen sama työ, josta vain maksetaan
vähemmän.
Ennen samaa työtä teki tuoreetkin perämiehet ihan
normaalilla palkalla. Onko laivat muka muuttuneet
jotenkin? Näen, että vanhoilla perämiehillä on enemmän
ongelmia nykylaivojen kanssa kuin uusilla, koska he eivät
välttämättä osaa käyttää edes Exceliä. Ja sitten vielä, kun
kerran on mahdollista ottaa suomalaisia junioriperämie-hiä,
niin miksi silti on niin älyttömästi non-EU-perämiehiä
Suomessa?
ULKOMAILLE KADETIKSI LÄHTENYT OPISKELIJA:
Suomalainen perämieskadetti vastaa ikään kuin 3.
Perämiestä, joka on käytössä muualla maailmassa. En mä
sitä sopimusta täysin tyrmää, jos sillä saa suomalaisia
perämiehiä työllistettyä.
Pakko se on jotenkin vastata ulkomaalaiseen kilpai-luun,
jos haluaa suomalainen perämies olla. Mutta missä
mittakaavassa Junioriperämiessopimus on tähän mennes-sä
toiminut, ja kuinka paljon se vastaa sitä ajatusta, millä
se esitettiin, niin sitä en tiedä. Ei sillä ”harjoittelulla”
ainakaan ole mitään yhteistä sen kanssa, mitä kadettina
tekee risteilijöillä.
JUNIORIPERÄMIEHESTÄ MATKUSTAJA-ALUKSILLE EDENNYT:
Ulkoapäin katsottuna junioriperämiesjärjestelmä on liki
täydellinen kaikille, jotka eivät ole osana sitä itse. Ongel-ma
tulee silloin, kun olet uusi perämies, ja monessa
tilanteessa juuri koulusta valmistunut. Ei todellakaan ole
motivoivaa käydä koulua loppuun, kun kiitoksena saa
junioriperämiespalkan, jossa palkka tippuu puolikkaan
palkasta, eikä koulutuslisää ole.
Junioriperämiehenä oleminen on ainoastaan ”päivien
keräilyä” seuraavaan pätevyystodistukseen. Tämä vielä
vähintään kolmen kouluvuoden jälkeen, joiden aikana on
jo kerätty vuosi praktiikkaa vahtiperämiehenkirjoihin.
Ulkoapäin on helppo maalata kuvaa, jossa kaikki uudet
perämiehet ovat ”nuoria, jotka tarvitsevat kokemusta
ennen kaikkea”. Niin ei valitettavasti ole, vaan merkittävä
osa on myöskin vanhempia ihmisiä, joilla on isompia
kuluja elämiseen.
SLPL:n ja SV:n tekemä sopimus ajatuksella, että se on
”ainoastaan nuorille kokemattomille perämiehille” on
virhe. Sen sijaan pitäisi tehdä sopimus, jonka kaikki
itsekin olisivat valmiita allekirjoittamaan. Maailmassa on
monta vastaavaa kadettisysteemiä, jotka toimivat,
esimerkiksi risteilijöillä.
EEVA KARIHAARA,
MERIHENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ VG-SHIPPING OY:
VG-Shippingillä siirryttiin käyttämään junioriperämiesjär-jestelmää
osalla varustamon aluksista heti sen tultua
voimaan vuonna 2016. Käytännössä järjestelmä on
osoittanut varsin toimivaksi: vastavalmistuneet, nuoret
perämiehet ovat heti pätevyyskirjan saatuaan työllistyneet
aluksillemme ja sitä kautta heistä on kouliintunut yliperä-miehiä
varustamon laivastoon.
Järjestelmä on mahdollistanut nuorten suomalaisten
perämiesten etenemisen uralla. Se on toiminut ponnah-duslautana
nuorille mahdollistaen ensimmäisen perämies-työn
saamisen, joka usein varsinkin uran alkuvaiheessa
on saattanut olla haasteellista.
Suomenlipun kilpailukyvyn kannalta junioriperämies-järjestelmän
käyttö on kokonaisuutena tarkasteltuna hyvä
ratkaisu, ottaen huomioon suomalaisen osaamisen
säilymisen ja rahtivarustamoiden pärjäämisen kansainvä-lisessä
kilpailussa.
Osalla VG Shippingin aluksista on käytössä myös ns.
tavallisia perämiespositioita. Olemme pyrkineet palkitse-maan
meillä työskenteleviä junioriperämiehiä tarjoamalla
heille mahdollisuuden työllistyä myöhemmässä vaiheessa
näihin positioihin, kun kokemusta ja osaamista on
karttunut. Näin järjestelmä toimi yhtiössä ns. sisäisenä
urapolkuna.
TANJA SIMANAINEN, KANSIPÄÄLLYSTÖN
MERIHENKILÖSTÖKOORDINAATTORI FINNLINES OYJ:
Finnlines Oyj:lla on Suomen lipun alla kolmisenkymmentä
EU 1. ja 2. perämiestason (ns. vahtiperämiestason)
työpaikkaa. Finnlines pyrkii ensisijaisesti tarjoamaan
pitkäaikaista urakehitystä omalle henkilökunnalle.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vapautuvia perä-miespaikkoja
ja sijaisuuksia pyritään tarjoamaan ensisijai-sesti
Finnlinesin alusten miehistön jäsenille, joilla on
olemassa vaadittavat pätevyydet, tarvittava koulutus ja
osaaminen ylempään tehtävään. Myös ylempiä kansipääl-lystön
tehtäviä pyritään tarjoamaan omille perämiehille,
joiden koulutus, pätevyys ja osaaminen soveltuvat
ylempiin tehtäviin. Tämä tuo säännöllistä kiertoa alempiin
tehtäviin ja muodostaa sitä kautta toimivan kokonaisuu-den
miehityksen näkökulmasta.
Sisäisten työnhakijoiden osalta on todettu, että sopivat
hakijat ovat olleet enemmän kiinnostuneita vastaanotta-maan
EU-perämiessijaisuuksia kuin junioriperämiespaik-koja
ja näin ollen sitoutuvuus ja motivaatio EU-perämies-tehtäviin
on parempaa. Lisäksi on todettu, että aikaisempi
perämieskokemus tai kokemus miehistötehtävistä
Finnlinesilla on eduksi Finnlinesin perämiestehtävissä
suoriutumisessa.
Näemme junioriperämiessopimuksen olemassaolon
joka tapauksessa erittäin positiivisena asiana.