JUNIORIPERÄMIES VS. NON-EU-PERÄMIES
Siitä huolimatta, että suomalaisen junioriperämiehen voisi
rekrytoida non-EU-perämiehen tilalle, useat suomalaiset
varustamot eivät ole löytäneet sopimusta omakseen. Syitä
on varmasti monia, mutta osittain tätä selittänee varusta-mon
omat lähtökohdat, joissa non-EU-perämies koetaan
kokonaiskuvassa helpommaksi tai halvemmaksi, tai kuten
Finnlinesin tapauksessa, kiinnostus EU-perämiespaikkoi-hin
on suurempaa kuin junioriperämiespositioihin.
Riippuen vaihtosatamasta, suomalaisen perämiehen
vaihdot saattavat tulla varustamolle kalliimmiksi. Vaihto
Suomen satamassa noin 4-6 viikon välein julkisilla
matkustaen ei kuitenkaan välttämättä tule maksamaan
enemmän kuin 6-9 kuukauden välein lentojen ja majoitus-ten
järjestäminen non-EU-perämiehelle, joka matkustaa
yleensä huomattavasti pidempiä matkoja kotinsa ja laivan
välillä.
Toisaalta on selvää, että kun merimies tekee lyhyempiä
törnejä, hän pysyy virkeämpänä ja on täten riskittömämpi
työntekijä. Vaikka aluksen vahtijärjestelmä tai satama-kierto
olisikin sellainen, että riittävää lepoa on vaikea
saada ja työaikarikkomuksia sattuisi, niin lyhyemmästä
törnistä selviää joka tapauksessa helpommin.
Kun työntekijä tekee 6-9 kuukauden törnin saamatta
riittävää lepoa, pahinta on, että hän ei itse välttämättä
huomaa kognitiivisten kykyjensä heikentyneen. Rima
lähettää työntekijä kotiin ennenaikaisesti väsymyksen
takia on erittäin korkealla.
48 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
F Virkeä työntekijä on riskittömämpi työntekijä.
Sopivan pituiset törnit vaikuttavat merimiehen
ja varustamon hyvinvointiin.
On myös huomioitava, että itse rekrytoinnin kustan-nukset
ovat suomalaisen kohdalla matalammat, sillä
käytännössä varustamon miehittäjä on suoraan yhteydes-sä
junioriperämieheen puhelimella tai sähköpostilla, kun
taas non-EU-perämiehen rekrytoimiseksi vaaditaan väliin
ulkopuolinen miehitysfirma, joka laskuttaa työntekijän
hankkivaa varustamoa työvoiman käytöstä.
Kielen näkökulmasta olisi suotavaa, että laivaväki olisi
mahdollisimman yhtenäistä. Yhteinen kieli lisää turvalli-suutta,
kun tiukoissa tilanteissa voidaan kommunikoida
täsmällisesti ja väärinkäsitysten mahdollisuus pienenee.
Vapaa-ajalla yhteisen kulttuurin vuoksi kuppikuntia ei
pääse syntymään yhtä helposti, mikä lisää sosiaalista
hyvinvointia.
Kun kyse on suomalaisista, koulutuksen tasoon aina
ala-asteelta lähtien voi varmuudella luottaa. Suomalaiset
ovat jo pienestä pitäen kasvatettu arvostamaan terveitä
elämäntapoja, liikuntaa, riittävää unta ja monipuolista
ravintoa. Lisäksi suomalainen nykynuoriso käyttää
historiallisen vähän alkoholia.
Myös korkeampi motivaatio voitaneen lukea suomalai-sen
junioriperämiehen eduksi. Jos sama henkilö vuorotte-lee
junioriperämiehenä, hän luultavasti hoitaa työnsä
ajatellen myös tulevaisuuttaan varustamossa eli suunnit-telee
ja toteuttaa työnsä pidemmällä tähtäimellä. Non-EU-työntekijä
saattaa tietää, että hän on laivalla vain yhdek-sän
kuukautta ja sen jälkeen ei enää palaa samaan
alukseen, mikä saattaa vaikuttaa työjälkeen.
Hyvän non-EU-perämiehen löytäminen voi olla hanka-laa,
ja heidän kotiin lähettäminen on aina kalliimpaa, jos
rekrytointi osoittautuukin epäonnistuneeksi. Suomalaisen
perämiehen taustat taas ovat yksinkertaisemmin tarkistet-tavissa,
joskin myös pysyvän junioriperämiehen löytämi-nen
voi olla kovan työn takana.
Usein on kuitenkin tilanteita, joissa sopiva ehdokas
löytyy jo kansimiehistöstä, ja hän on täten jo ennaltaan
tuttu ja siten riskittömämpi rekrytointi varustamolle.
Myös merikoulujen opettajilta on mahdollista kysyä
suosituksia, kun haussa on junioriperämies.
ALLEKIRJOITTAMALLA TYÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYY EHDOT
Kentältä nimenomaan junioriperämiehinä seilaavilta
henkilöiltä saadun palautteen perusteella junioriperämies-paikkoja
ei saa enää missään nimessä viedä pois. Jos
työntekijä itse valitsee olla optimisti, allekirjoittamalla
junioriperämiehen työsopimuksen hän osoittaa olevansa
erittäin motivoitunut. Varustamoiden tulee pelata reilua
peliä kullanarvoisten työntekijöidensä kanssa riippumatta
sopimustyypistä.
Ottaen huomioon junioriperämiessopimukseen kohdis-tuneen
negatiivisen palautteen, on kuitenkin päivänsel-vää,
että järjestelmä ei ole täydellinen. Sopimus on aina
osapuolten välinen kauppa, jossa sopijapuolet joutuvat
tekemään kompromisseja.