Liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa
48 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
Suomi pyrkii vähentämään
merenkulun päästöjä
Suomen tavoitteena on vähentää merenkulun päästöjä ja
aloittaa globaalit neuvottelut konkreettisista päästövähen-nyskeinoista
jo ensi vuonna. Merenkulun kasvihuonekaa-supäästöistä
neuvoteltiin kansainvälisen merenkulkujär-jestön
IMO:n meriympäristön suojelukomitean (MEPC)
kokouksessa Lontoossa 22.-26. lokakuuta.
Merenkulun päästöjen osuus globaaleista kuljetussek-torin
päästöistä on Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan
noin 11-13 prosenttia. Suomessa vesiliikenteen päästöt,
joihin lasketaan myös sisävesiliikenne, muodostavat neljä
prosenttia kaikista liikenteen päästöistä.
Ilmastokysymysten ohella merten roskaantuminen on
yhä ajankohtaisempi teema. Lokakuun kokouksessa
käynnistetään myös merten roskaantumista koskevan
työohjelman valmistelu.
Keväällä 2018 meriympäristön suojelukomiteassa
sovittiin ensimmäistä kertaa koko sektorin ilmastotavoit-teista,
jotka kirjattiin alustavaan strategiaan. Komitea
asetti tavoitteeksi vähentää meriliikenteen kasvihuone-kaasupäästöjä
50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä
vuoden 2008 tasosta.
Mahdollisiksi päästövähennyskeinoiksi nimettiin
lyhyellä aikavälillä muun muassa alusten energiatehok-kuuden
parantaminen ja tutkimus- ja kehitystoiminta sekä
pitkällä aikavälillä muun muassa vaihtoehtoisten polttoai-neiden
käyttöönotto.
IMO:ssa on jo paljon aiemmin sovittu sääntelystä, jolla
on merkittävästi parannettu uusien laivojen energiatehok-kuutta,
ja siten vähennetty uusien alusten kasvihuonekaa-supäästöjä.
Myös alusten typpi- ja rikkipäästöjä on
rajoitettu.
Maailmanlaajuisesti rikkiraja tulee voimaan 2020, mitä
käsiteltiin myös lokakuun kokouksessa.
Pariisin ilmastosopimus ei sisällä erityistä kirjausta
meri- tai ilmaliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä, vaan
siinä on linjattu laajemmasta tavoitteesta maapallon
keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi. Merenkulku
vastaa noin 2,5 prosentista maailmanlaajuisista kasvihuo-nekaasupäästöistä.
Ilman päästövähennystoimia päästö-jen
arvioidaan kasvavan 50-250 prosentilla tulevina
vuosikymmeninä. •
LISÄTIETOJA:
Yksikön johtaja Päivi Antikainen, p. 050 3827101,
Twitter @paiviantikainen
MUUALLA VERKOSSA:
Initial IMO Strategy on Reduction of
GHG Emissions from Ships
Hallitus ehdottaa Liikenne- ja
viestintävirastoa satamapalveluita
koskevien valitusten käsittelijäksi
Hallitus esittää, että satamapalveluita ja satamien rahoi-tuksen
läpinäkyvyyttä koskevat valitukset käsittelisi
Liikenne- ja viestintävirasto. EU:n satamapalveluasetus
velvoittaa jäsenvaltiot määrittämään viranomaisen, joka
käsittelee asetuksen soveltamista koskevat valitukset.
Hallitus esittää liikenteen palveluista annetun lain
muuttamista niin, että siinä huomioitaisiin EU:n satama-palveluasetus.
Maaliskuussa 2019 voimaan tuleva satama-palveluasetus
velvoittaa jäsenvaltiot määrittämään
kansallisesti valitusten käsittelystä vastaavan viranomai-sen
sekä säätämään asetuksen rikkomisen seuraamuksis-ta
ja muutoksenhausta.
Liikenne- ja viestintäviraston valintaa tehtävään
puoltavat toimialaosaaminen ja se, ettei tehtävä aiheuttai-si
virastolle rajoitteita sen muussa toiminnassa. Liikenne-
ja viestintäviraston olisi valituksia käsitellessään kuultava
Kilpailu- ja kuluttajavirastoa, jolla on kilpailuoikeudellista
osaamista.
EU:n satamapalveluasetus koskee satamien eri palve-luita
kuten tankkausta, aluksen kiinnitystä, matkustaja-palveluita
sekä aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien
keräystä. Sääntelyn tavoitteena on helpottaa yritysten
markkinoille pääsyä ja parantaa satamien palvelua.
Suomessa asetus koskee seuraavia satamia: Eckerö,
Hamina-Kotka, Hanko, Helsinki, Kaskinen, Kemi, Kilpilah-ti
(Sköldvik), Kokkola, Maarianhamina, Oulu, Pietarsaari,
Pori, Rauma, Raahe, Turku ja Naantali.
Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa uhkasakon,
teettämisuhan tai keskeyttämisuhan sille, joka rikkoo
satamapalveluasetusta. Liikenne- ja viestintäviraston
päätökseen voisi hakea oikaisua virastolta ja sen jälkeen
tarvittaessa valittamalla hallinto-oikeuteen.
Virastouudistuksessa Liikenteen turvallisuusvirasto,
Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot
yhdistetään uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi, jonka
on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2019.
MITÄ SEURAAVAKSI?
Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä
käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta
ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistun-toja).
Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokun-taan,
jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu
täysistunnossa.
Satamapalveluasetusta sovelletaan kaikissa jäsenvalti-oissa
24.3.2019 alkaen ja siihen mennessä asetusta
täydentävät kansalliset säännökset on saatava voimaan.
Laki tulisi voimaan samana päivänä kuin EU:n asetus eli
24.3.2019. •
LISÄTIETOJA:
Ylitarkastaja Mira Karppanen, p. 0295 34 2094
Liikenneneuvos Jari Gröhn, p. 0295 34 2501