nojalla annettuja taikka alusten yhteentörmäämisen A
FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19
käsittelyyn liittyen poistettiin lain tasolta. Näistä tehtävis-tä
määrättiin kauppa- ja teolli- suusministeriön päätöksel-lä
(kauppa- ja teollisuusministeriön päätös päällikön
velvollisuuksista aluksen me- rikelpoisuuteen ja laivapäi-väkirjan
pitämiseen katsoen, 326/1967), ”koska tarkemmat
määräykset asiassa sopivimmin annettiin hallinnollista
tietä” (HE 18/1966 vp, s. 2).
Vuoden 1994 merilain 6 luvun 9 §:n 1 momentti koskee
päällikön velvollisuutta huolehtia hyvän merimiestaidon
noudattamisesta aluksen kuljettamisessa ja käsittelemi-sessä.
Säännös vastaa vuoden 1939 merilain 49 §:ää
muutoin, mutta viimeksi mainitun lain 2 momentin
valtuutussäännös tarkempien määräysten antamisesta
ministeriön päätöksellä poistettiin. Perusteluna oli se, että
merenkulun sektorilla tapahtuneen kehityksen johdosta
mitään kattavia yksityiskohtaisia ohjeita, jotka koskisivat
kaikkia alustyyppejä ja kaikenlaista liikennettä, ei voitu
enää antaa. Tuomioistuin joutui perustelujen mukaan
viime kädessä arvioimaan, onko yksittäistapauksessa nou-datettu
hyvää merimiestaitoa vai eikö ole (HE 62/1994 vp,
s. 23). Perusteluissa vuoden 1994 merilain 20 luvun 1 ja 2
§:n rangaistussäännösten katsottiin vastaavan vuoden
1939 merilain 230 ja 231 §:ää (HE 62/1994 vp, s. 104).
Huomattava on, että eduskunnan lakivaliokunta katsoi
lausunnossaan (LaVL 4/1994 vp) ehdotetun lain 20 luvun
rangaistussäännösten vastaavan asiasisällöltään vuoden
1939 merilain vastaavia säännöksiä, mutta säännökset
olivat osittain päällekkäisiä rikoslaissa olevien rangaistus-säännösten
kanssa, ja niihin sisältyi useita vankeusran-gaistuksen
uhan sisältäviä säännöksiä, jotka olisi siirrettä-vä
rikoslakiin. Tämä työ piti suorittaa rikoslain
liikennerikoksia koskevan valmistelun yhteydessä. Näin ei
kuitenkaan ole menetelty, vaikka säännösten uusimistarve
on ilmeinen. Palaan asiaan jäljempänä vesiliikennelain
uudistusehdotusta kuvatessani.
Vuoden 1994 pohjoismaisen merilakiuudistuksen
jälkeen Ruotsin merilaissa päällikölle asetettu vaatimus
aluksen merikelpoisuudesta huolehtimisesta sisältyy
merilain 1 luvun 9 §:ään ja 6 luvun 1 §:ään. Päällikön
velvollisuudesta huolehtia hyvän merimiestaidon noudat-tamisesta
on säädetty Ruotsin merilain 6 luvun 2 §:n 1
momentissa. Vastaavat rangaistussäännökset ovat lain 20
luvun 1 ja 2 §:ssä. Asiasisällöltään myös Norjan ja Tanskan
säännökset ovat pitkälti yhdenmukaiset Suomen ja
Ruotsin säännösten kanssa.
1.5 Vesiliikennelaki
Aluksen tai vesikulkuneuvon kuljettamiseen ja käsittelyyn
liittyviä säännöksiä sisältyy merilain ohella vesilii- kenne-lakiin
(463/1996).
Vesiliikennelakia sovelletaan lain 2 §:n mukaisesti
pääsääntöisesti vesikulkuneuvoihin ja niiden käyttämi-
seen, mutta myös kauppamerenkulkuun käytettäviin
aluksiin siltä osin kuin niistä ei erikseen säädetä meri-
laissa tai alusturvallisuuden valvonnasta annetussa laissa
(370/1995) taikka muualla laissa.
Vesiliikennelain 5 §:ssä on säädetty vesillä liikkuvan
yleisistä velvollisuuksista. Säännöksessä ei mainita hy-
vän merimiestaidon noudattamisvelvollisuutta. Sen sijaan
säännöksen 1 momentin mukaan jokaisen vesillä vesikul-kuneuvolla
liikkuvan on noudatettava olosuhteiden
edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava
siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai
häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheu- ta vaaraa
tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai
tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle
ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäy-tölle
tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Säännöksen
2 momentin mukaan vesikulkuneuvon kuljettajan on
noudatettava vesiliikenteen liikennesääntöjä ja vesiliiken-nemerkeillä
tai valo-opasteilla ilmaistuja määräyksiä,
kieltoja ja rajoituksia.
Vesiliikennelain 24 §:n rangaistussäännöksen mukaan
vesiliikennerikkomuksesta tuomitaan sakkoon kysei- sen
lain tai sen nojalla annettujen määräysten rikkomisesta
tahallaan tai huolimattomuudesta.
Vastaavasti Ruotsin meriliikenneasetuksen (sjötrafikfö-rordningen
1986:300) 1 luvun 2 §:ssä säädetään, että
kansainväliset meriteiden säännöt ovat sovellettavina
kaikessa meriliikenteessä Ruotsin merialueella ja ta- lous-vyöhykkeellä.
Myös Ruotsin meriliikenneasetuksen 1
luvun 5 § sisältää yleisen huolellisuussäännön vel- volli-suudesta
hyvän merimiestaidon osoittamiseen ja olosuh-teiden
vaatiman huolellisuuden ja varovaisuu- den
noudattamiseen merionnettomuuden estämiseksi: ”En
sjötrafikant skall visa gott sjömanskap och iakt- ta den
omsorg och varsamhet som till förekommande av sjöo-lycka
betingas av omständigheterna.”
1.4 Rikoslain 23 luvun 1 ja 2 §
Rikoslain 23 luvun 1 ja 2 §:ssä ovat rangaistussäännökset
liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Nämä säännök-set
voivat tulla sovellettaviksi myös vesiliikenteessä.
Rikoslain 23 luvun liikennerikosten perustunnusmer-kistö
on liikenneturvallisuuden vaarantaminen, jolla
tarkoitetaan sellaista tahallista tai huolimattomuudesta
tapahtuvaa liikennesääntöjen tai liikenteessä edellytettä-vän
huolellisuuden tai varovaisuuden laiminlyömistä, joka
on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.
Rikoslain 23 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan
liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan myös
se, joka ollessaan vastuussa aluksen ohjailusta tai aluksen
kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtäväs-sä
rikkoo vesiliikennelakia (463/1996) tai sen nojalla
annettuja taikka alusten yhteentörmäämisen ehkäisemi-sestä
merellä, sisäisillä kulkuvesillä tai kanavassa
annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Rangaistus on
sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
Rikoslain 23 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohta koskee
törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista vesilii- ken-teessä.
Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta
tuomitaan se, joka liikenneturvallisuuden vaa- rantamises-sa
tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta ollessaan
vastuussa aluksen ohjailusta tai aluksen kulun turvalli-suuteen
olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä laiminlyö
asianmukaisen tähystyksen, ei nouda- ta olosuhteisiin
nähden turvallista nopeutta tai yhteentörmäämisen
vaarassa väistövelvollisuutta tai muulla näihin rinnastet-tavalla
tavalla rikkoo vesiliikennelaissa säädettyjä tai sen