Filippiiniläisellä laivanpäällystöllä on riski
tulla kielletyksi eurooppalaisilta aluksilta
Filippiiniläisellä laivanpäällystöllä on riski tulla kielletyksi eurooppalaisilta aluksilta kattavien
koulutusjärjestelmän puutteiden vuoksi - ensi vuonna eurooppalainen merenkulkuviranomainen
EMSA tekee päätöksen ja monet merenkulkukansat etsivät nyt vaihtoehtoa.
M illään muulla maalla ei ole yhtä paljon merimie-hiä
kansainvälisessä liikenteessä kuin Filippii-neillä.
Uutissivusto Seatrade maritime:n tietojen
mukaan joka viides merimies on Filippiineiltä
kotoisin. Mutta nyt eurooppalainen merenkulkuviranomai-nen
EMSA kieltää filippiiniläisen laivanpäällystön työsken-telyn
EU-maiden lipun alla seilaavien laivoilla.
Viranomainen on toistuvasti ja useita kertoja osoittanut
maan koulutusjärjestelmää siksi, ettei se täytä alan
kaninvälisiä vaatimuksia. Jos kielto toteutuu se koskee
80 000 filippiiniläistä merimiestä Manila Times-lehden
artikkelin mukaan, joka julkaistiin tämän vuoden helmi-kuussa.
– Tämä on ymmärrettävästi todella vakavaa, sanoo Pia
Berglund, joka on varatoimitusjohtaja Svensk sjöfartissa
ja edustaja eurooppalaisessa varustajayhdistyksessä
ESCA:ssa. Se vaikuttaisi koko maailmankauppaan.
EU on jo vuosia uhannut kieltää filippiiniläistä laivan-päällystöä
mutta viimeisimpinä vuosina äänensävy on
koventunut. Useat tarkastajat ovat vuoden 2017 maalis-kuusta
lähtien osoittaneet puutteita ja ne toimintasuunni-telmat,
joita on esitetty, ovat hylättyjä. Lokakuussa EMSA
tekivät vielä yhden tarkastuksen ja ensi vuoden alussa
viranomaiset esittävät päätöksensä missä mahdollisesti he
suosittelevat EU-komission kieltämään filippiiniläisen
laivanpäällystön käyttämisen EU:n lippujen alla seilaavil-la
aluksilla.
– Filippiiniläiset eivät ole suinkaan ottaneet oikeastaan
kritiikkiä tosissaan vaan luulleet, että selviävät koska ovat
suuri ja tärkeä toimija tämän asian yhteydessä. EMSA on
ollut uskomattoman kärsivällinen mutta sitäkään ei voi
30 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
olla kuinka pitkään hyvänsä. Muutama vuosi sitten poisti
EU-komissio yhdeltä itäeurooppalaiselta maalta laivan-päällystön
pätevyysluvan ja tietenkin kaikkia maita tulee
kohdella yhtäläisellä tavalla.
Uhka kiellosta on saanut monet merenkulkukansat
toimimaan muun muassa naapurimaissamme. Pia Berg-lund
kertoo, että Norja ja Tanska on lähettänyt väkeä
Filippiineille yrittämään auttaa heitä tekemään toimenpi-teitä
puutteille. Monet maat etsivät muita kansalaisuuksia
edustavia merimiehiä.
– Ensikädessä halutaan tietenkin auttaa Filippiinejä
mutta samalla on pakko valmistautua pahimpaan.
Ruotsissa on alettu käydä keskusteluja Seko:n ja
Sjöbefälen:in kanssa lisätä TAP-sopimuksen piirissä
olevien maiden miehityksen rajoissa. Meidän kannaltam-me
tilanne on mielenkiintoisinta Burman ja Intian kanssa.
Filippiineillä tehdään nyt toimenpiteitä kansainvälisten
sopimusten koulutusvaatimusten täyttämiseksi. Mahta-neeko
se olla riittävää lepyttääkseen EU:n tällä kertaa
jäänee nähtäväksi. Monet raskaan sarjan merenkulkuvai-kuttajat
ovat asian suhteen skeptisiä. Yksi heistä on Carl
Schou, Wilhelmsen Ship Mangementin toimitusjohtajaa.
– Kuulemani perusteella valtavan harvat ihmiset
uskovat, että Filippiinit ovat valmiita lokakuuhun mennes-sä.
Laivanvarustajana olen asiasta huolissani. Minulla on
noin 4500 filippiiniläistä merimiestä meidän rekisterissäm-me
ja toimimme muutamien vaihtoehtojen parissa, kertoi
hän Singaporessa pidetyssä seminaarissa elokuun lopussa
Seatrade Maritime Newsin mukaan. •
TEKSTI: LINDA SUNDGREN (SJÖBEFÄLEN-LEHTI/TIDNINGEN) /
KÄÄNNÖS: JOHAN RAMSLAND / KUVA: SEATRADE MARITIME