harkintani mukaan lähinnä sen perusteella, miten hyvin
ne mielestäni kuvaavat kutakin säännösten soveltamisti-lannetta.
Joku muu olisi varmaan päätynyt toisen- laiseen
valikoimaan oikeustapauksia. Kunkin alaotsikon aluksi on
pyritty lyhyesti esittelemään voimassa olevaa kansainvä-listä
ja kansallista säädöspohjaa sekä asiaan liittyviä
tarkempia määräyksiä. Yhteenvetoja oikeuskäytännöstä
on pyritty tekemään, mikäli se on tuntunut perustellulta.
2.1 Vahdinpito
STCW-yleissopimus sisältää vahdinpitoa koskevat vaati-mukset.
Kansallisella tasolla vahdinpidosta on tällä
hetkellä säädetty laivaväkilain 23 §:ssä. Laivanisännän,
aluksen päällikön, konepäällikön ja koko vahtihenki- lös-tön
on varmistettava, että aluksessa pidetään turvallista
vahtia sekä vallitseviin olosuhteisiin ja aluksen suunnitel-tuun
reittiin nähden tarpeellisia vahteja. Vahtien on oltava
vahtiin tullessaan tarpeeksi levänneitä ja muuten tehtä-vänsä
edellyttämässä kunnossa. Liikenteen turvallisuusvi-rasto
on lakiin sisältyvän valtuu- tuksen nojalla antanut
seikkaperäiset vahdinpitomääräykset 26.9.2011.
Oikeuskäytännössä on otettu kantaa muun muassa
siihen, onko vahti aluksella selkeästi luovutettu toiselle, ja
onko vahdin vastaanottamisesta aiheutuviin toimenpitei-siin
ryhdytty.
Esimerkkinä tällaisista tapauksista voisi 1970-luvun
oikeuskäytännöstä (oikeudellinen tilanne on säilynyt nyt
puheena olevalta osalta ennallaan) mainita KKO:n
ratkaisun 25.9.1974, nro 1189, diaarinro 93/47 V.D. 1973,
jossa jäänmurtaja Sammon kolme perämiestä tuomittiin
sakkorangaistuksiin muun muassa hyvän merimiestaidon
laiminlyömisestä, kun avustustehtävässä Tukholman
saaristoväylällä vahdin luovuttava perämies oli antanut
karia kohti johtavan kurssin ja vahdin vastaanottava
perämies oli laiminlyönyt viivytyksettä määrittää aluksen
sijainnin ja suunnan, mistä oli seurannut pohjakosketus.
Tapauksessa oli siis kysymys myös aluksen sijainnin ja
kurssin määrittämistä koskevan velvollisuuden täyttämät-tä
jättämisestä.
Ruotsalaisessa tapauksessa ND 1978, s. 389, Göteborgin
käräjäoikeus 8.11.1978, tankkilaiva oli ajanut ka- rille.
Vahdissa ollutta perämiestä ja häntä aluksen navigoinnis-sa
avustanutta aluksen päällikköä syytettiin hyvän
merimiestaidon laiminlyönnistä merionnettomuuden
estämiseksi. Perämies tuomittiin sakkoran- gaistukseen,
mutta syyte päällikköä vastaan hylättiin. Päällikkö oli
tosin komentosillalla, koska alus oli saa- punut tuolloin
ahtaaseen kulkuväylään, ja päälliköllä oli tapana olla
komentosillalla kyseisissä tilanteissa. Päällikkö ei
kuitenkaan ollut ottanut aluksen päällikkyyttä perämie-heltä,
vaan oli vain auttanut perämiestä aluksen navigoin-nissa.
Voimassa olevat yksityiskohtaiset säännökset ja
määräykset antavat hyvän perustan vahdinpitoon liittyvi-en
toimintojen arvioimiseen myös rikosoikeudelliselta
kannalta. Eri toimijoiden vastuut on myös selvästi esitetty.
2.2 Tähystys
Meriteiden sääntöjen 5 säännön mukaan jokaisen aluksen
on aina pidettävä asianmukaista näkö- ja kuulo- tähystys-tä.
22 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
STCW-yleissopimuksessa on esitetty tähystystä
koskevat pakolliset määräykset, joihin edellä mainitut
laivaväkilain 23 § ja Liikenteen turvallisuusviraston
26.9.2011 antamat määräykset vahdinpidosta aluksella
perustuvat. Liikenteen turvallisuusviraston vahdinpito-määräysten
kohdassa 4.3.2 on annettu yksi- tyiskohtaiset
määräykset tähystyksestä. Tähystäjän on voitava muun
muassa keskittyä tehtäväänsä, eikä hänelle saa määrätä
muita tähystystä häiritseviä tehtäviä. Tähystäjän ja
ruorimiehen tehtävät on pidettävä erillään eräitä pieniä
aluksia koskevin poikkeuksin.
Asianmukaisen tähystyksen laiminlyönti voi tulla
rangaistavaksi myös rikoslain 23 luvun 2 §:n 2 momentin 1
kohdassa tarkoitettuna törkeänä liikenneturvallisuuden
vaarantamisena.
Tähystykseen liittyvästä oikeuskäytännöstä on mainit-tava
Kouvolan HO:n lainvoimainen tuomio 31.8.1998, Nro
1026, diaarinro R 97/323, jossa oli kysymyksessä aluksen
pohjakosketus Kotkan sataman edustalla Pirköyrin saaren
lähellä ja siitä seurannut alusten törmäys. Ro-ro-alus
Oihonna oli tulossa Helsingistä Kotkaan Hietasen sata-maan
sakeassa sumussa. Tilanteessa vahtipäällikkönä
toiminut aluksen ensimmäinen perämies huolehti aluksen
navigoinnista päällikön apuna. Näkyvyys oli vain 100
metriä, ja tähystys tapahtui komentosillalta, joka sijaitsi
88 metrin päässä aluksen keulasta. HO:n päätöksen
mukaan päällikön olisi pitänyt määrätä joku miehistöön
kuuluva hoitamaan tähystystä perämiehen sijasta. Se, että
tähystystä ei ollut järjestetty asianmukaisesti, katsottiin
osasyyksi pohjakosketukseen.
Tapauksessa ND 1968, s. 303, Göteborgin raastuvanoi-keuden
(RO) päätös 11.11.1968, oli kysymys ms Timmerlan-din
ja ms Finnin yhteentörmäyksestä 27.10.1966 Götebor-gin
lähistöllä. RO:n mielestä ydinkysymys oli, oliko
tähystys Timmerlandilla järjestetty tyydyttävällä tavalla.
Tähystämiseen osallistuivat aluksen päällikkö, vahtiperä-mies,
aluksella ollut luotsi ja tähystäjä vasemmanpuolei-sella
komentosillan siivellä. Olisiko tähystäjän ollut oltava
aluksen keulapakalla, kuten syyttäjä katsoi? Aikaisempi
käytäntö varustamolla oli ollut se, että tähystäjä oli ollut
ahtaalla väylällä sumussa ja pimeän aikaan keulapakalla,
mutta käytäntöä oli muutettu, koska raportointi komento-sillalla
oli nopeampaa ja luotettavampaa, ja muiden
alusten valot oli komentosillalta käsin helpompi erottaa
maalla loistavista valoista. Hyvän näkyvyyden vallitessa
esiin tulevan aluksen näki yhtä nopeasti komentosillalta
kuin keulapakalta. RO katsoi, että kyseisissä olosuhteissa
Timmerlandin päällikkö ei ollut menetellyt hyvän meri-miestaidon
vastaisesti, kun hän oli sijoittanut tähystäjän
komentosillan vasemmalle puolelle suojanpuolelle eikä
keulapakalle. Aluksella oli toisella puolella komentosiltaa
myös kokenut luotsi ja näkyvyys oli hyvä. RO hylkäsi
syytteen.
Yhteenvetona tähystystä koskevista oikeustapauksista
voidaan todeta, että oikeuskäytännössä ovat tulleet esille
vaatimukset tähystyksen fyysisestä järjestämisestä
asianmukaisella tavalla ja riittävän henkilöstön varaami-sesta
tähän tehtävään. Tähystyksen järjestäminen
vallitsevien olosuhteiden edellyttämällä tavalla ja aluksen
nopeus ovat tietysti yhteydessä toisiinsa. Olosuhteita