SHUTTERSTOCK
sestä kommunikaatiosta, saattaisi tehdä
näkyväksi kaiken kielisten, myös kaksikielisten
potilaiden kokemia kommunikaatio
ongelmia. Näin saataisiin vertailukelpoista
tietoa palvelun laadusta myös
kielinäkökulmasta ja perusteluja käytäntöjen
Pro terveys 25
kemääräysten ja hoito-ohjeiden noudattamista.
Lääkehoidon laiminlyönti lisää
näiden potilaiden sairastavuutta ja kuolleisuutta.
Hyvä hoitoon sitoutuminen taas
parantaa tehokkaasti pitkäaikaissairauksien
ennustetta sekä vähentää
komplikaatioita ja
terveyspalvelujen tarvetta.
Kun kommunikaatiokieli
oli suomi, ruotsinkieliset
potilaat noudattivat
terveydenhuoltohenkilöstön
antamia hoito-ohjeita
merkittävästi heikommin
verrattuna suomenkielisiin
potilaisiin, jotka kommunikoivat
omalla äidinkielellä. Etenkin iäkkäämmillä
heikommin koulutetuilla ruotsinkielisillä
naispotilailla oli vaikeuksia selittää
terveysongelmiaan ja ymmärtää hoitoohjeita
suomeksi. Huomattava osa myös
hyvin kahta kieltä puhuvista potilaista
ilmoitti hoitotapahtumaan liittyviä väärinymmärryksiä.
Kaksikielisten potilaiden kohdatessa
suomea puhuvan lääkärin he olivat vähemmän
tyytyväisiä hoitoon ja epäluottamus
lääkäriin oli yleisempää. Näiden
potilaiden kohdalla uusintakäynnin tarve
lisääntyi, mutta osa jätti myös käynnin tekemättä.
Puutteellinen kommunikaatiokieli
saattaa myös vaikeuttaa potilaiden
ongelmatilanteiden havaitsemista.
Kivunarvioinnin
kultainen standardi
Kivunarvioinnin kultainen standardi on
potilaan sanallinen kuvailu kivustaan. Yksilöllisten
kipua kuvailevien ns. vapaiden
eli proosallisten avainsanojen on todettu
täsmällisemmin ilmaisevan potilaan kipukokemuksia.
Tätä menetelmää suositellaan
nykyään täydentämään objektiivisia
kivunmittauksia ja siinä tulee käyttää
potilaan äidinkieltä (7). Ruotsinkielisillä
potilailla oli useammin vaikeuksia kertoa
kivustaan toissijaisella kielellä verrattuna
omalla äidinkielellään kommunikoiviin
suomenkielisiin potilaisiin. Lisäksi heikommin
suomea puhuvien ruotsinkielisten
potilaiden valitsemat ruotsin- ja suomenkieliset
tunneperäiset sanat erosivat
merkitsevästi toisistaan. Kyvyttömyys sanoittaa
kipua pahentaa potilaan kiputuntemuksia,
syntyy turhautumista ja tunne,
ettei tule kuulluksi. Joissakin syöpätutkimuksissa
on myös viitteitä vähemmistökielisten
potilaiden heikosta kivunlievityksestä
(8–10). Luotettavaa kivunarviointia
pystyy tekemään vain potilaan ensisijaisella
kielellä, ei hoidonantajan.
Kielieste saattaa vähentää
jopa lääkärikäyntejä
Potilaiden, jotka eivät voi puhua äidinkieltään
lääkärin kanssa, on aiemmissa
tutkimuksissa todettu välttävän lääkärikäyntejä
(11). Tässä tutkimuksessa sekä
suomen- että ruotsinkieliset akuuttipotilaat
ilmoittivat yhtä paljon kroonisia
sairauksia, mutta suomenkieliset potilaat
tekivät merkittävästi enemmän vuosittaisia
lääkärikäyntejä verrattuna ruotsinkielisiin
potilaisiin. On mahdollista, että
kieliesteistä johtuen ruotsinkieliset potilaat
välttävät lääkärikäyntejä useammin
kuin suomenkieliset potilaat, jotka lähes
poikkeuksetta voivat kommunikoida
omalla äidinkielellä.
Mitä ei voi mitata, sitä ei voi muuttaa.
Standardoitu potilaan kokemuksen
mittaus (PREM Patient-Reported
Experience Measure), johon sisältyisi
potilaan kokemus hoidonantajan kielelli-
kehittämiseksi.
LÄHTEET
1 Mustajoki M. 2020. Language matters: a study about communication
with bilingual Swedish speakers in Finnish healthcare. Doctoral dissertation
(article-based). University of Helsinki. Faculty of Medicine. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-951-51-6278-6.
2 Mustajoki M. 2001. Utvecklingen av social- och hälsovårdsservicen på svenska
i Esbo. Rapport och handlingsprogram 2000–2001. Rapport 3, Esbo.
3 Diamond L, Izquierdo K, Canfield D, Matsoukas K, Gany F. A systematic review
of the impact of patient–physician non-English language concordance on
quality of care and outcomes. J Gen Intern Med 2019;34(8):1591–606.
4 Chang AB, Taylor B, Masters IB, Laifoo Y, Brown ADH. Indigenous health
worker involvement for indigenous adults and children with asthma. Cochrane
Database Syst Rev 2010;Issue 5:CD006344.
5 Schenker Y, Karter AJ, Schillinger D, Warton EM, Adler NE, Moffet HH, Ahmed
AT, Fernandez A. The impact of limited English proficiency and physician
language concordance on reports of clinical interactions among patients with
diabetes. Patient Educ Couns 2010;81(2):222–8.
6 Roberts GW, Irvine FE, Jones PR, Spencer LH, Baker CR, Williams C. Language
awareness in the bilingual healthcare setting: a national survey. Int J Nurs Stud
2007;44(7):1177–86.
7 Itzak I, Vingron N, Baum SR, Titone D. Bilingualism in the real world: How proficiency,
emotion and personality in a second language impact communication
in clinical and legal setting. Transl Issues Psychol Sci 2017;3(1):48–65.
8 Cleeland CS. Pain and treatment of pain in minority patients with cancer. Ann
Intern Med 1997;127(9):813–6.
9 McNeill JA, Sherwood GD, Starck PL, Nieto B. Pain management outcomes for
hospitalized Hispanic patients. Pain Manag Nurs 2001;2(1):25–36.
10 McCaffery M, Pasero C. Culturally sensitive pain control. Am J Nurs
1999;99:18–20.
11 Ohtani A, Suzuki T, Takeuchi H, Uchida H. Language barriers and access to
psychiatric care: A systematic review. Psychiatr Serv. 2015; 66(8):798–805.
”KUN TERVEYDENHUOLLOSSA
PUHUTAAN
POTILAAN ÄIDINKIELTÄ
HOITOTULOKSET
PARANEVAT, VÄÄRINYMMÄRRYKSIÄ
ILMENEE
VÄHEMMÄN JA
POTILAAN LUOTTAMUS
ON PAREMPI.
MARIANNE MUSTAJOKI
Erikoissairaanhoitaja, FT, Helsingin yliopisto,
Lääketieteellinen tiedekunta, Aivot ja mieli -tohtoriohjelma
Päätoimittaja, Sairaanhoitajan käsikirja ja tietokannat,
Terveysportti, Kustannus Oy Duodecim
/
