Pro terveys 23
demia-aikana kantama kuorma otettaisiin
huomioon.
– En usko, että tästä tulee vaalikorttia
tai valttia. Taloudelliset realiteetit kääntyvät
niitä vastaan, jotka lähtevät lupaamaan.
Tasa-arvo on ollut vaaleissa aina yksi
teema. Ehdokasasettelu on kuitenkin tasapuolistunut,
enää ei ole sitä tilannetta,
että naiset olisivat aliedustettuja ehdokkaina.
Valinnanvaraa löytyy.
Puhetta sotesta, mutta
mistä oikein puhutaan?
Aiemminkin on käyty jo monet kuntavaalit
sote-teemoilla. Sipilän hallituksen
aikaan sote-uudistuksessa puhuttiin
Suomen Keskustan ja Kokoomuksen tekemien
lehmänkauppojen myötä syntyneestä
mallista. Siinä sote-uudistukseen
liimattiin valinnanvapausperiaate ja maakuntamalli.
Tällä kertaa katsotaan kuinka
Marinin hallituksen esitykselle käy. Se
merkitsisi jollain aikataululla, paitsi hyvinvointialueita,
myös rahoituksen uutta
mallia.
Borgin mielestä sotessa pitäisi puhua
sekä alueellisesta tasa-arvosta että yksinkertaisesti
kansalaisten tasavertaisuudesta
siinä, miten he saavat palveluita. Soteuudistuksessa
ovat joka tapauksessa
taustalla arvokkaat ja hyvät pyrkimykset.
– Palvelujen saatavuudessa on merkittävää
eroavaisuutta, eikä kehityksen
suunta ole ollut kovin myönteinen, pikemmin
päinvastoin. Sote-uudistuksella
voidaan purkaa ongelmaa, vaikkei sitä
ehkä ratkaista kokonaan kovin nopeasti.
Edessä ovat
koronavaalit
Korona-aika ja pandemia ovat kevään
2021 kuntavaalien kaikkein leimaa-antavin
erityispiirre. Ne vaikuttavat sekä
vaalikeskusteluun että siihen, miten turvalliseksi
äänestäminen koetaan.
Kuntavaalit ovat puolueille silti
enemmän tai vähemmän välivaalit ennen
seuraavia eduskuntavaaleja. Vaaleissa
korostuu ehkä jopa aiempaa vahvemmin
vasemmisto-oikeisto jako, kun Kokoomus
on oppositiossa. Kaikki puolueet
eivät kuitenkaan istu tälle akselille. Perussuomalaiset
ja vihreät voidaan nähdä
valintana arvokonservatiivisuuden ja arvoliberaalisuuden
välillä. Samalla tämä
merkitsee kaikille puolueille, että perinteisten
jakolinjojen lisäksi on asemoiduttava
myös tällä kartalla.
Vaalit elävät aina ajassa. Keskeiset
asiakysymykset vaihtuvat, kun tulee uusia
yhteiskunnallisia ja myös globaaleja
kysymyksiä, jotka vaikuttavat edelleen
siihen, miten puolueet
ryhmittäytyvät. Maahanmuutto
ja ilmastopolitiikka,
kansainväliset isot kysymykset
ovat tässä nyt
ratkaisevassa asemassa.
Globaalit haasteet ulottavat
lonkeroitaan suomalaisenkin
”EN USKO, ETTÄ
ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS
MUUTTUU PALJON.
VALISTUNUT ARVAUS
ON, ETTÄ PÄÄSTÄÄN
yhteiskunnan rauhaan:
60 PROSENTIN
TUNTUMAAN.
– Vaalihäirintä on tullut meille vaalien
lieveilmiöksi. Se näkyy jo sosiaalisen
median kampanjoinnissa ja siihen liittyy
samoja lieveilmiöitä, joita on muissakin
maissa. Muutoin suoria yhtymäkohtia ulkomaihin
ei kannata lähteä hakemaan.
Se, miten sopuisaa kunnallispolitiikkaa
pystytään harjoittamaan, riippuu
keskeisistä vallankäyttäjistä ja viranhaltijoista,
miten yhteistyöhakuista heidän
toimintansa on. Tai vaihtoehtoisesti,
kuinka toraisaa kuntapolitiikka
on. Esimerkiksi Tampereella on ollut
pormestarimalli, jossa yhteistyö toimii
laajamittaisena ja näkyy päätöksenteon
tehokkuutena. Riitaisaa päätöksentekoa
saadaan kuitenkin aikaan jo ihan pienillä
paikkakunnilla.
Digivaaleja ei
kannata hätkähtää
Nyt edessä ovat mitä suuremmassa määrin
digivaalit jo pelkästään koronan aiheuttamien
kokoontumisrajoitusten takia.
Borg ei näe tässä suurta dramatiikkaa.
– Jos ajatellaan vaalikampanjointia,
niin hyvä tilanne on se, että meillä on jo
ennen näitä vaaleja omaksuttu sosiaalisen
median ja internetin käyttö osaksi
kampanjointia ja sen seuraamista. Sekä
ehdokkaat, puolueet että valitsijat osaavat
näitä käyttää. Jopa 75-80+ ikäluokassa
on runsaasti innokkaita netin käyttäjiä.
Lisäksi vanhin, ehkä vähiten digimaailmassa
kotonaan oleva ikäluokka,
on seurannut asioita pitkään ja heillä on
vahvoja mielipiteitä.
– En näkisi niin suurta ongelmaa siinä,
pystytäänkö normaalisti kampanjoimaan.
Vaalitutkimuksista tiedetään, että
perinteisten vaalitilaisuuksien
merkitys on häviävän pieni, niihin
osallistuvat hyvin harvat.
Tiedot saadaan lähinnä tiedotusvälineiden
ja netin kautta.
Niille, jotka oikeasti tarvitsevat
uutta tietoa, puhtaalta pöydältä,
on esimerkiksi vaalikoneita.
– Lähes joka toinen äänestää kuntavaaleissa
henkilöä, jonka tuntee henkilökohtaisesti.
Useat äänestävät sellaista
ehdokasta, johon voi samaistua. Nuoret
ehdokkaat ovat aliedustettuja, ja on tietenkin
ongelma.
Borg on törmännyt silti myös positiiviseen
vireeseen. Löytyy myös nuoria,
joilla on kiinnostusta lähteä ehdolle.
Valistunut arvaus
– äänestysprosentti ennallaan
Suomalaiset äänestävät ahkerimmin
eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa äänestysprosentti
on ollut hieman matalampi,
laiskinta äänestys on EU-vaaleissa.
– En usko, että äänestysaktiivisuus
muuttuu paljon. Valistunut arvaus on,
että aika lähelle päästään sitä lukua, mitä
viimeksikin kuntavaaleissa eli rapiat 58
prosenttia tai jonnekin 60 prosentin tuntumaan.
– Viime eduskuntavaaleissa tapahtui
aktiivisuudessa muutos ja samalla puoluekannatuksen
uusjakoa. Sellaiset väestöryhmät,
jotka eivät ole aiemmin löytäneet
itselleen ehdokasta, aktivoituivat.
Korona on nyt vaalien jokerikortti,
koska kukaan ei tiedä vielä huhtikuun
puolivälin tilannetta.