AMMATTILAISTEN ESIIN NOUSEVAT TUNTEET KOHDATTAESSA
ROKOTEKRIITTINEN HENKILÖ
Ei lainkaan Hyvin vähän Jonkin verran Paljon Hyvin paljon
n % n % n % n % n %
viha 431 53.54 217 26.96 127 15.78 24 2.98 6 0.75
ärtymys 213 26.46 192 23.85 266 33.04 105 13.04 29 3.60
pettymys 173 21.54 195 24.28 281 34.99 120 14.94 34 4.23
välinpitämättömyys 508 63.43 169 21.07 85 10.60 33 4.11 7 0.87
kunnioitus 559 69.79 140 17.48 86 10.74 12 1.50 4 0.50
tyytyväisyys 711 88.76 72 8.99 12 1.50 6 0.75 0 0.00
ilo 729 91.24 55 6.88 10 1.25 5 0.63 0 0.00
TAULUKKO 1
Tunteiden merkitys
syytä tiedostaa
Sillä, mitä hoitajat tuntevat ja kokevat
näissä tilanteissa on merkitystä,
vaikkei tunteita edes tuoda esiin. Tunteiden
merkitys on kuitenkin syytä
tiedostaa. Kun rokotteista halutaan
viestiä siten, että se synnyttäisi luottamusta
ja vaikuttaisi rokoteasenteisiin
mahdollisimman hyvin, on huomioitava
sekä viesti että sen erilaiset tuojat
ja kontekstit. Terveysviestinnässäkin
tasapainoillaan jännitteisellä kentällä,
tutkitun tiedon ja kokemuksellisuuden
välimaastossa.
Pro terveys 19
Kohtaamisissa näkyvät
arvomaailman sirpaleetkin
Rokoteasenteet ilmenevät selkeimmin
sellaisessa dialogisessa tilanteessa, jossa
terveydenhoidon ammattilainen kohtaa
ihmisen, joka on epäröivällä kannalla
rokotteen suhteen – oli kyseessä
sitten aikuisen oma tai lapselle annettava
rokote. Siinä tilanteessa molemmat
osapuolet tuovat mukanaan – tiedostaen
ja tiedostamatta – erilaisia olettamuksia,
tunteita, arvomaailman sirpaleita,
vakaumuksia ja epävarmuutta.
Viemällä kysymyksiä tälle tasolle
voimme haastaa sitä pelkistettyä olettamusta,
että terveydenhuollon rokotejärjestelmä
toimii pelkän asiantuntijuuden
ja rationaalisen toiminnan pohjalta. Jokaisessa
kohtaamisessa terveydenhuollon
ammattilaiset ovat mukana luomassa
tai hävittämässä luottamusta.
Kun terveydenhuollon ammattilainen
kohtaa rokotteisiin kohdistuvaa
epäröintiä, on hänen voimassa olevien
suositusten mukaan suositeltava rokotteen
ottamista. Tutkimusryhmä kysyi
esille nousevista ja syntyvistä tunteista,
kun terveydenhuollon ammattilainen
kohtaa rokotekriittisen henkilön. Jotta
vastaukset perustuisivat mahdollisimman
pitkälti omiin kokemuksiin, otimme
tarkasteluun kaikista osallistuneista
(N=2962) vain ne, jotka viikoittain
työkseen antavat rokotteita (N=810)
(Taulukko 1).
Luottamuksen
logiikka
Harwardin yliopiston professori Cass R.
Sunstein (3) on monella tapaa käsitellyt
luottamuksen tärkeyttä päätöksenteossa
(4). Miten toimivat luottamuksen logiikka,
ja viime vuosien ”fake news”-kulttuuri?
Sunsteinin ja monien muiden tutkimusten
perusteella luottamuksen logiikka voidaan
kiteyttää viiteen ulottuvuuteen:
Luotamme niihin kanaviin, joita pidämme
luotettavina, koska emme itse voi
syvällisesti tuntea kovin montaa aihealuetta.
Varsin tärkeä on ”the significant
other”, eli jokin tärkeä henkilö tai taho,
joka tekee meihin vaikutuksen.
Hyväksymme helpommin väittämiä,
jotka ovat aikaisempien ajatustemme,
maailmankuvamme ja
kokemustemme mukaisia.
Hyväksymme helpommin väittämiä,
jotka myötäilevät meidän omia
intressejämme ja ihanteitamme.
Hyväksymme helpommin väittämiä,
jotka tunnetasolla liittyvät kokemiimme
pelkoihin tai toivon tunteisiin.
Vältämme ja aliarvioimme väittämiä,
jos tiedostetaan, että ne eivät ole
sopusoinnussa sen tärkeän sosiaalisen
ryhmän pääajatusten kanssa, joihin
kuulumme ja haluamme kuulua.
Tämä ulottuvuus on erityisen tärkeä, jos
oma vakaumus ei ole kovin selkeä, tai
halu kuulua ryhmään on tärkeämpi kuin
oma ajatus väittämän totuudesta.
MIKAEL LINDFELT
TD, professori,
Åbo Akademi
LÄHTEET
1 Karlsson LC, Lewandowsky S, Antfolk J, Salo P, Lindfelt M, Oksanen T, et al.
The association between vaccination confidence, vaccination behavior, and
willingness to recommend vaccines among Finnish healthcare workers. PLoS
One 2019;14(10):e0224330.
2 Soveri A, Karlsson LC, Mäki O, Antfolk J, Waris O, Karlsson H, et al. Trait
reactance and trust in doctors as predictors of vaccination behavior, vaccine
attitudes, and use of complementary and alternative medicine in parents of
young children. PLoS One 2020;15(7):e0236527.
3 Sunstein CR. On Rumours: How Falsehoods Spread, Why We Believe Them,
and What Can Be Done. 2014. Princeton University Press.
4 Thaler RH, Sunstein CR. Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth
and Happiness. 2008. Yale University Press.
5 Werner J. ”Ja skiter i att det är fejk det är förjävligt ändå”: om myter på nätet,
fejkade berättelser och vikten av källkritik. 2018. Albert Bonniers Förlag.
SHUTTERSTOCK