sessin. Kirjaamisen opettamisesta puuttuu
14 Pro terveys
kuitenkin virallinen ohjeistus. Opettaminen
on kunkin hoitotyön opettajan
omassa harkinnassa.
FinCC 4.0 -oppaassa (2) on koulutuksen
tueksi laadittu kirjaamisesimerkkejä
(myös kuva 2). Opiskelijat voivat perehtyä
kirjaamismalliin myös kliinisessä
harjoittelussa, jos harjoittelupaikassa kirjataan
FinCC:n mukaisesti. Joulukuussa
2020 päättyneessä YleSHarviointi 180 op
-hankkeessa (7) määriteltiin sairaanhoitajan
ydinosaaminen. Osaamisvaatimuksista
“Informaatioteknologia ja kirjaaminen”
sisältää hoitoprosessin mukaisen
kirjaamisen FinCC:tä käyttäen.
Rakenteisesti kirjatun
tiedon hyödyntäminen
Sujuvan hoitotyön rakenteisen kirjaamisen
edellytyksenä on moderni potilastietojärjestelmä,
jossa kirjaamista
tukevat laite- ja ohjelmistointegraatiot
esimerkiksi mittalaitteista potilastietojärjestelmään.
Rakenteisesti kirjatut tiedot
ovat edellytys tiedon toissijaiselle hyödyntämiselle
esimerkiksi hoitoisuuden
määrittämisessä ja tiedolla johtamisessa.
Yhdenmukaisella termistöllä kirjatut
hoitokertomustiedot tuottavat näyttöä
toteutuneesta hoitotyöstä. Se antaa mahdollisuuden
hoitotyön laadun ja vaikuttavuuden
mittaamiseen. (2–3)
Potilastietojärjestelmien kehittämistyössä
tulisi panostaa raportoinnin ja
analytiikan kehittämiseen. Silloin rakenteisesti
tuotettua hoitokertomustietoa
voidaan hyödyntää nopeasti ja automatisoidusti
potilaan hoitoa koskevassa
päätöksenteossa. Tieto toimii myös toiminnan
kehittämisessä ja osaamisen kohdentamisessa
tai laadun varmistamisessa.
Hoitokertomustiedosta saadaan esiin
erilaisia kaavioita ja tunnuslukuja sekä
viitearvoja (4). Tällaisten tietojen ja toimintojen
saaminen FinCC:stä edellyttää
hoitotyön johdolta vaatimuksia potilas-
TIINA HASSINEN
YTM, TtM, yliopisto-opettaja,
Itä-Suomen yliopisto,
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
ULLA-MARI KINNUNEN
TtT, dosentti, yliopistonlehtori,
Itä-Suomen yliopisto,
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos,
FinCC puheenjohtaja
ANNE KUUSISTO
FT, esh, suunnittelija,
Satasairaala,
Satakunnan sairaanhoitopiiri
PIA LILJAMO
TtT, kehittämispäällikkö,
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
SIRKKU SÄÄTELÄ
HTM, esh, hoitotyön lehtori,
Novia ammattikorkeakoulu,
terveys ja hyvinvointi, Vaasa
TIMO UKKOLA
YTM, AmO, sh,
erityisasiantuntija,
Suomen Kuntaliitto
LÄHTEET
1 Kuusisto A. Potilaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen sähköisen hoitotyön
yhteenvedon avulla. Itä-Suomen yliopisto, 2018. Publications of the University
of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies; No
165. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/18854
2 Liljamo P. Kliinisen ja hallinnollisen hoitotiedon vastaavuus. Hoitoisuustiedon
luotettavuus ja rakenteisen hoitokertomustiedon toisiokäytön mahdollisuudet
hoitoisuuden määrittämisessä. Itä-Suomen yliopisto, 2018. Publications of
the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business
Studies; No 182. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/19914
3 Mykkänen M. Tietorakenteet hoitotietojen käsittelyssä ja potilastiedon
toisiokäytössä. Itä-Suomen yliopisto, 2019. Publications of the University of
Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies; No
202. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/21249
4 Hassinen T. Hoitoisuuden automatisoidun mittausmenetelmän arviointi
päivystyshoitotyössä. Itä-Suomen yliopisto, 2020. Pro gradu -tutkielma.
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/23896
5 THL 2021. Tietorakenteet. https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-jaterveysalalla/
koodistopalvelu/tietorakenteet
6 Kinnunen U-M, Liljamo P, Härkönen M, Ukkola T, Kuusisto A, Hassinen T,
Moilanen K. FinCC-luokituskokonaisuuden käyttäjäopas FinCC 4.0. Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/139267
7 Silén-Lipponen M, Korhonen T. (toim.) Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen
sairaanhoitajakoulutuksessa – YleSHarviointi-hanke. Julkaisusarja
5/2020. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/
handle/10024/347289
tietojärjestelmätoimittajille. Hoitohenkilöstön
koulutusta ja FinCC:llä tuotetun
tiedon laadun seurantaa ei tule unohtaa.
Kirjaamiskoulutusta
myös työpaikoille
Hoitotyön rakenteista kirjaamista opetetaan
ammattikorkeakoulujen opetuksessa.
Kirjaamiskoulutusta tulee olla
hoitotyötä tekeville tarjolla myös lähi-,
verkko- ja monimuotokoulutuksena sekä
täydennyskoulutuksena. Kirjaamisosaamista
voidaan tukea myös lisäämällä kansallisten
vaatimusten ja lainsäädännön
tuntemusta.
Suomi on hoitotyön rakenteisen kirjaamisen
ja sen hyödyntämisen edelläkävijämaita.
Tämän ovat mahdollistaneet
laajat kansalliset hankkeet, joissa on kehitetty
ja jalkautettu yhtenäinen termistö.
FinCC:n tutkimus- ja kehitystyö on jatkuvaa
ja sitä on kehitetty, loppukäyttäjän,
sairaanhoitajan mielipidettä kuunnellen.
Siten se soveltuu nimenomaan suomalaiseen
hoitotyön kulttuuriin.
Kansainvälisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi
SNOMED CT -käsitteet
ja FinCC-luokitus voidaan "sillata”. Näin
tietojen tallennus Potilastiedon arkistoon
olisi jäsenneltyä ja helpompaa. Tiedot olisivat
myös kansallisesti ja kansainvälisesti
ymmärrettäviä ja vertailukelpoisia.
Rakenteisen kirjaamisen hyödyt korostuvat
myös mobiilikirjaamisen yleistyessä.
Potilaan hoidon tarve ja toteutus
on nopeasti kirjattavissa yhteisesti sovittujen
FinCC-termien avulla. FinCC 4.0
luokituskokonaisuus ja sen käyttöopas on
käännetty vuonna 2020 myös ruotsin ja
englannin kielelle.
FINCC 4.0
LUOKITUSKOKONAISUUS
JA
SEN KÄYTTÖOPAS
RUOTSIN JA
ENGLANNIN KIELELLÄ
www.fincc.fi
Kaikki kirjoittajat kuuluvat FinCC-asiantuntijaryhmään.
/23896
/19914
/21249
/18854
/139267
/
/www.fincc.fi
