Hoito omalla äidinkielellä
merkitsee parempaa hoitoa
Kun potilaalla ja lääkärillä on eri äidinkieli, molemminpuolinen ymmärrys heikkenee. Mitä monimutkaisemmasta
S
24 Pro terveys
terveysongelmasta on kysymys, sitä välttämättömämpää on luotettava kommunikointi. Huomattava
osa myös hyvin kahta kieltä puhuvista potilaista on kokenut hoitotapahtumaan liittyviä väärinymmärryksiä.
uomalaisessa terveydenhuollossa
hoidonantaja – lääkäri
tai sairaanhoitaja – näyttää
valitsevan ensisijaisesti itselleen
sopivimman ja parhaiten
hallitsemansa kielen. Ammattilainen haluaa
olla varma välittämänsä viestin oikeasta
sisällöstä (2). Myös usko siihen, että
”kaikki ruotsinkieliset” osaavat hyvin suomea
elää vahvana valtaväestön keskuudessa,
minkä takia ei katsota tarpeelliseksi
puhua potilaan äidinkieltä. Ruotsinkieliset
potilaat eivät myöskään halua olla vaivaksi
pyytämällä omakielistä palvelua (2).
Kansainvälisissä tutkimuksissa (3–5)
on ollut vaikeaa osoittaa pelkästään eri
kommunikaatiokielen vaikutuksia potilaan
hoitoon kielivähemmistöpotilaiden
erilaisen kulttuuritaustan ja useimmiten
valtaväestöä alhaisemman sosioekonomisen
aseman vuoksi. Suomalaisen väestön
yhteiskunnallinen yhtenäisyys on suonut
oivan mahdollisuuden tutkia, kokevatko
ruotsia äidinkielenään puhuvat kaksikieliset
potilaat kieliesteitä ja jos näin on, mitä
nämä aiheuttavat.
Kaksikielisyyden taso vaihtelee
Ruotsinkielisten potilaiden suomen kielen
osaamistasoa ei yleensä arvioida terveydenhuollossa.
Kaksikielisten kielitaitoa
pidetään usein yksinkertaisesti ”joko–tai”-
osaamisena, jonka perusteella muodostetaan
pikainen käsitys heidän selviämisestään
suomen kielellä (6). Artikkelissa
kuvattavissa tutkimuksissa potilaiden
välillä näytti kuitenkin esiintyvän huomattavia
suomen kielen vaihteluja, muun muassa
terveysongelman kuvailu suomeksi
aiheutti vaikeuksia.
KAKSIKIELISYYS
Kaksikieliset henkilöt käyttävät suhteellisesti
vähemmän aikaa kumpaakin
kieltä kohden verrattuna yksikielisiin,
jotka altistuvat jatkuvasti vain yhdelle ja
samalle kielelle. Tästä syystä kaksikieliset
palauttavat ja tuottavat sanoja, myös
omalla äidinkielellä, hitaammin ja työläämmin
verrattuna yksikielisiin. Ikääntyneellä
tämä on vielä ilmeisempää, samaten
esimerkiksi joidenkin sairauksien
jälkitiloissa.
Stressaava tilanne, kuten esimerkiksi
akuutti sairaus, vaikeuttaa myös kaksikielisten
potilaiden puheen ymmärtämistä
ja tuottamista toissijaisella kielellä.
Suomenkielisen lääkärin voi taas olla vaikeaa
keskustella tai kysellä vaativimmista
asioista ruotsiksi.
Kommunikaatio potilaan äidinkielellä
parantaa ymmärrystä
Suomenkielinen terveydenhuoltohenkilöstö
saattaa yliarvioida omaa ruotsin
kielen taitoaan, mutta vastaavasti myös
ruotsinkieliset potilaat suomen kielen
taitoaan. Jos hoidonantaja puhuu osittain
potilaan äidinkieltä, voi joissakin tilanteissa
olla järkevää käyttää sitä, mutta aina
tämä ei toimi.
Erikielisyydestä johtuvia kommunikaatiohankaluuksia
on käytännössä ratkaistu
esimerkiksi siten, että kumpikin
osapuoli puhuu omaa äidinkieltään. Tällöin
potilas ei joudu tuottamaan puhetta
vieraalla kielellä, mutta tämä ei takaa
hoidonantajan puheen ymmärtämistä.
Puolet ensimmäiseen osatutkimukseen
osallistuneista ruotsinkelisistä potilaista
piti keskustelua lääkärin kanssa omalla
äidinkielellä erittäin tärkeänä, huolimatta
hyvästä suomenkielen taidosta. Terveydenhuollossa
tulisikin tiedostaa, että
vieras kieli vaatii keskittymistä ja rasittaa
aivoja, kun taas kommunikointi äidinkielellä
vapauttaa kognitiivisia resursseja ja
tietoinen ajattelu saa lisää tilaa – potilaille
tärkeä voimavara.
Mitä monimutkaisemmasta terveysongelmasta
tai hoidosta on kyse, sitä
välttämättömämpi on hoidonantajan ja
potilaan molemminpuolinen ymmärrys.
Potilaan sitoutuminen pitkäaikaiseen tai
elinikäiseen lääkehoitoon edellyttää lää-
Artikkeliväitöstutkimuksessa
(1)
selvitettiin
kaksikielisten ruotsia puhuvien
potilaiden kommunikaatiota äidinkielellä
ja toissijaisella kielellä, suomeksi.
Väitöksen neljään osatutkimukseen
osallistui yhteensä 411 ruotsinkielistä
ja 746 suomenkielistä potilasta.
Ruotsinkielisten terveyskeskuspotilaiden
väärinkäsitykset sekä
hoitoon sitoutuminen, kun terveyskeskuskäynnillä
puhuttiin suomea
&
Ruotsinkielisten akuuttipotilaiden
ja lääkärin kieliesteiden vaikutus
hoidon laatuun ja käyntimääriin
verrattuna suomeksi lääkärin kanssa
kommunikoineisiin suomenkielisiin
potilaisiin
Diabetesta sairastavien ruotsinkielisten
potilaiden kivun sanallinen kuvailu
suomeksi ja ruotsiksi