JÄRJESTÖASIAA
Työelämä 2020-hanke
tarjoaa luottamustuntia
Työelämä 2020 -hanke haastaa työpaikat tunniksi luottamuksen
äärelle. Luottamustunti-verkkotyökalu on helppo tapa ottaa
työtiimin keskinäinen luottamus puheenaiheeksi ja löytää
sitä vahvistavia toimintatapoja.
Työelämä 2020 -hanke haluaa herättää keskustelua
luottamuksesta. Luottamustunti-kampanja tarjoaa tähän mahdollisuuden.
Kampanjan takana ovat Työelämä 2020 -hanke
ja Työturvallisuuskeskus.
Luottamustunti on maksuton työkalu, jonka avulla työtiimi
voi käsitellä yhden tunnin aikana ohjatusti ja osallistavasti
luottamukseen liittyviä asioita sekä kirjata omia käytäntöjään
luottamuksen edistämiseksi.
– Työelämän kehittäminen on usein hyvin korkealentoista
keskustelua, ja siitä puhutaan yleensä koko yrityksen tai
työyhteisön tasolla. Teimme aiempien kehittämishankkeiden
kokemusten pohjalta yksinkertaisen työkalun, jonka avulla yksittäinen
työtiimi voi pohtia keskinäistä luottamustaan, mistä
se syntyy ja miten sitä voisi vahvistaa, kertoo Työturvallisuuskeskuksen
kehittämispäällikkö Jarna Savolainen.
Luottamustunnin verkkotyökalun avulla pohditaan videon
ja kysymysten kautta muun muassa sitä, mitä luottamus on
ja miten se näkyy ryhmän toiminnassa. Tunnin lopuksi tiimin
jäsenet kirjaavat työkirjaan keskustelun pohjalta luottamuslupaukset,
joiden avulla tavoitteita toteutetaan käytännössä.
Luottamuslupaukset koskevat muun muassa sitä, miten
erilaisissa tilanteissa käyttäydytään. Lupausten tulee olla sellaisia,
että niitä voidaan käytännössä toteuttaa ja että kaikki
voivat niihin sitoutua.
Mikrotason luottamuksessa työyhteisössä on kyse ennen
kaikkea oman työtiimin keskinäisestä asiasta: siitä, miten
työntekijät toimivat ja viestivät keskenään ja esimiestensä
kanssa. Luottamus edistää tiimin sisäistä vuorovaikutusta ja
rohkeutta nostaa esiin uusia ideoita.
❯ Luottamustunti.fi
Työelämä 2020 -hanke on valtakunnallinen työelämätoimijoista
koostuva verkosto, jota koordinoidaan työ- ja
elinkeinoministeriössä. Työelämä 2020 -hankkeen visiona
on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä
Pro terveys 31
vuonna 2020.
Lähde: www.tyoelama2020.fi
Panostuksia tutkimukseen
ja työelämän muutokseen
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n tärkeimpiä tavoitteita kevään
eduskuntavaaleissa on, että seuraavassa hallitusohjelmassa satsataan
sosiaali- ja terveysalaa tukevaan monitieteiseen tutkimukseen.
Sote-palvelujen kehittämisen perustana tulee olla tutkittu tieto.
Tieteellinen tutkimus luo vahvan perustan
sosiaali- ja terveyspalveluille. Tutkittu tieto
on vaikuttavan, laadukkaan, kustannustehokkaan
ja hyvän hoidon kulmakivi. Sotepalvelut
kehittyvät riippumatta siitä, miten
sote-uudistus toteutuu. Sektorirajat ylittävää
monitieteistä tutkimusta ja tutkimustietoa
tarvitaan kehittämistyössä, alkaen
käytännön hoitotyöstä päätöksentekoon ja
hallintoon. Kokonaisuudessa tarvitaan niin
hoitotyön, hallinnon, työhyvinvoinnin kuin
työelämän tutkimusta.
Ydintavoitteita ovat
• Terveystieteiden sekä hallinnon ja työelämän
tutkimuksen määrärahoja lisätään
• Tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyys
lyhyiden hankerahoitusten sijaan
• Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatio-
rahoituksen (TKI) osuutta BKT:stä lisätään
• Sote-palveluiden kehittämisessä nojataan
tutkittuun tietoon. Kehittämistyötä tehdään
yhdessä yliopistojen ja ammattikorkea-
koulujen kanssa.
• Yliopistosairaaloiden sekä terveystieteellisen
tutkimuksen yhteistyötä vahvistetaan
• Hyödynnetään monitietieisiä lähestymistapoja,
jotka osataan mahdollistavat
sosiaali- ja terveyspalveluiden moni-
alaisen integraation
Toimintaympäristön
muutokseen vastaaminen
Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Sotepalvelujen
integraatio, digitalisaatio ja erilaiset
monituottajamallit vaikuttavat merkittävästi
johtamiseen, työnteon perustehtävien
suorittamiseen sekä moniammatillisten tiimien
toimintaan. Ammattiryhmien rajat hälvenevät
ja osaamisen vaatimukset muuttuvat.
Kun toimintaympäristö muuttuu, siihen ei
voida vastata pelkillä organisaatioratkaisuilla.
Kaiken ytimenä on toiminnan muutos,
joka tarkoittaa uudenlaista osaamista, mahdollisesti
uusia työnkuvia ja urapolkuja sosiaali
ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen,
kehittäminen ja ammatillisen päätöksenteon
vahvistaminen edellyttävät jatkuvaa
osaamisen kehittämistä.
• Hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten
määrää lisätään
• Työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää
omaa työtään parannetaan
• Itseohjautuvuuden keinoja hyödynnetään
työelämässä
• Asiantuntijuutta ja yhteistyöosaamista
arvostetaan
• Mahdollistetaan kouluttautuminen ja
oman osaamisen kehittäminen
• Opiskelijoille turvataan laadukas
lähiopetus ja ohjaus
Hyvän arjen edellytykset
Työn ja perheen yhteensovittaminen on
työelämän haaste erityisesti naisvaltaisilla
aloilla. Perheenjäsenten hoitovastuu ei aina
jakaudu tasaisesti. Erilaiset työelämän joustot,
kuten hoivavapaan mahdollistaminen
sairaan ikääntyneen lähiomaisen vuoksi,
säästävät yhteiskunnan resursseja vähentämällä
ikääntyneiden turhia sairaalakäyntejä
ja muita hoitotarpeita. Tämä lisää myös
työelämän tasa-arvoa, sillä hoivavastuu on
usein naisten harteilla. Työn ja perheen yhteensovittamisen
mahdollistaminen on myös
merkittävä työhyvinvoinnin tekijä.
• Perhevapaa uudistus toteutetaan
tukemaan tasa-arvoista työelämää
• Etätyö ja erilaiset työjärjestelyt kuten
joustotyö otetaan rohkeammin käyttöön
• Työelämä joustaa työntekijän elämän-
tilanteen mukaan erilaisin työaika-
järjestelyin, joita kehitetään yhdessä
työntekijöiden kanssa
• Työstä voi ottaa hoivavapaata
huonokuntoisen ikääntyneen perheen-
jäsenensä hoitamista varten
/www.tyoelama2020.fi