KUOLEMAN KOHTAAMINEN
Tukea tarvitaan
– kun läheinen kuolee äkillisesti
26 Pro terveys
ANJA TERKAMO-MOISIO
TtT, Sairaanhoitaja
Postdoc-tutkija
Itä-Suomen yliopisto / Hoitotieteen laitos
ANNA LIISA AHO
TtT, dosentti
Yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede
Äkillinen kuolema vaikuttaa läheisten elämään kokonaisvaltaisesti ja pitkään. Tällöin kuolleen ihmisen
läheiset tarvitsevat monitahoista tukea, jonka jatkuvuus tulisi varmistaa yhteiskunnan eri organisaatioissa.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää lapsien tukemiseen, heidän tuen tarpeensa jää usein vähemmälle huomiolle.
Vuosittain Suomessa kuolee yli 50 000
ihmistä, joista vuonna 2016 työikäisiä oli
8200 ja lapsia 185. Lisäksi kuolleena syntyi
tuona vuonna 159 lasta. (SVT 2017a, SVT
2017b.) Itsemurhien, tapaturmien, henkirikosten
sekä alkoholiperäisten kuolemantapausten
määrä on laskenut pitkällä
aikavälillä. Siitä huolimatta vuonna 2016
henkirikoksen uhrina kuoli 63 henkilöä ja
lähes 800 henkilöä kuoli itsemurhan sekä
2200 tapaturman seurauksena. Alkoholiperäisiin
syihin kuoli samana vuonna runsaat
1700 henkilöä, joskin alkoholin osuus
myös muihin äkillisiin kuolemiin on ilmeinen.
(SVT 2017a, Findikaattori 2018.)
Nämä kuolemat ovat sekä kuolleelle, että
hänen läheisilleen odottamattomia, eikä
niihin ole ehditty valmistautua. Myös suomalaisten
yleisin kuolinsyy, verenkiertoelinten
sairaudet (SVT 2017a), ilmenee
usein äkillisenä sairauskohtauksena, joka
johtaa kuolemaan.
Äkillisen kuolema
horjuttaa läheisen maailmaa
Äkillinen kuolema muuttaa läheisen maailman
ja horjuttaa hänen turvallisuudentunnettaan.
Kuolemaan liittyvä suru on
yksilöllinen ja dynaaminen prosessi, joka
vaikuttaa pitkäkestoisesti sekä kokonaisvaltaisesti
surevan elämään. (Aho & Terkamo
Moisio 2018.) Vaikka suru on normaali
reaktio, sen seurauksilla saattaa olla
negatiivinen vaikutus läheisten toimintakykyyn
sekä elämänlaatuun. Läheisten
fyysiseen terveydentilan heikkenemiseen
liittyvä riski kasvaa, samoin sekä luonnollisten
että epäluonnollisten kuolinsyiden
riski kohoaa heidän kohdallaan. (Aho &
Terkamo-Moisio 2018.) Äkilliseen kuoleman
kokeneiden läheisten sairaalapalveluiden
sekä psykiatrisen hoidon tarve
kasvaa, koska traumaattisen kuoleman
jälkeen puolet läheisistä kärsii erilaisista
psyykkisistä häiriöistä (Aho & Terkamo-
Moisio 2018, Poijula 2010).
Äkillisen kuoleman jälkeen läheisten
identiteetti myös muuttuu, esimerkiksi
vanhemmista saattaa tulla jälleen lapseton
pariskunta (Aho & Terkamo-Moisio 2018).
Lisäksi läheisten sosiaalinen verkko saattaa
kaventua ja he voivat kokea itsensä
eristyneiksi heidän surunsa kohtaamisen
vaikeuden johdosta (Itkonen 2018)., Heidän
taloudellinen tilanteensa saattaa heiketä,
mikä osin saattaa johtua terveydentilan
heikentymisestä tai työkyvyn sekä
motivaation laskusta. Lasten ja nuorten
kohdalla vaikutukset saattavat ilmetä koulusuoritusten
heikkenemisenä sekä ihmissuhteista
vetäytymisenä.
Uusi kansallinen hoitosuositus
läheisten tukemiseen
Äkillisen kuoleman monitahoiset seuraukset
läheisten hyvinvointiin ja elämään
edellyttävät tukitoimia, joiden avulla pyritään
edistämään heidän selviytymistään
sekä ehkäisemään kielteisiä seurauksia.
Kuten suru, ovat myös läheisten selviytymiskeinot
erilaisia ja yksilöllisiä. Surun
dynaamisesta luonteesta johtuen saattavat
yksittäiset selviytymiskeinot toimia eri
ajankohtina sekä selviytymistä edistävinä,
että sitä estävinä tekijöinä. Tiedetään kuitenkin
lähiverkostolta saatavan tuen sekä
INFO
Suomalaisten käytänteiden
yhtenäistämiseksi on laadittu
kansallinen hoitosuositus
äkillisesti kuolleen ihmisen
läheisten tukemiseen.
Laadittu hoitosuositus tulee
implementoida eri käytäntöihin
sekä sisällyttää läheisiä
kohtaavien ammattilaisten
peruskoulutuksen sekä eri
organisaatioiden jatkokoulutuksen
opetussisältöihin.
ISTOCKPHOTO