ROHKEA OTE JOHTAMISEEN
JOHANNA POHJANOKSA
Sh, TtM, tohtorikoulutettava
Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto
Hoitotyönjohtaja
puhaltaa pelin poikki
Joskus neuvottelujen ja hienotunteisuuden aika on ohi.
Peli on pistettävä poikki. Hoitotyön johtajalla on keskeinen
rooli pelin poikki puhaltamisessa, kun terveydenhuollossa
paljastuu väärinkäytöksiä.
Whistleblowing tarkoittaa pelin poikki
viheltämistä eli väärinkäytösten paljastamista,
joka on puolestaan reagointia oman
arvoperustan ja ammattietiikan vastaiseen
toimintaan (Near & Miceli 1985, Ohnishi
ym. 2008). Toiminta on tarpeen väärinkäytösten
10 Pro terveys
selvittämisessä ja ennaltaehkäisyssä
sekä paljastamisesta mahdollisesti
aiheutuvien negatiivisten seurausten minimoinnissa.
Vaikka terveydenhuollon organisaatioissa
on eettiset ohjeet, jotka ohjaavat ammattilaisten
toimintaa, kynnys väärinkäytösten
paljastamiseen on yksilöllinen. Joku ammattilaisista
saattaa paljastaa havaitsemansa
väärinkäytöksen välittömästi, kun taas
toinen saattaa sietää niitä vuosia. (Orbe &
King 2000.) Joku taas on saattanut tehdä
useita paljastuksia eri tahoille tuloksetta ja
näistä onkin viime vuosikymmenten aikana
julkaistu kansainvälisiä raportteja. (Walshe
& Shortell 2004, Francis 2013.)
Aihetta tutkittu myös Suomessa
Whistleblowing -aiheesta toteutettiin Suomessa
vuonna 2016 valmistunut tutkimus,
johon osallistui 397 terveydenhuollon ammattilaista
(Pohjanoksa 2016, Pohjanoksa
ym. 2017). Lisäksi on tehty kyselytutkimuksia
muun muassa vanhusten kaltoinkohteluun
puuttumisesta sosiaalihuollossa
(Valvira 2016) sekä sairaanhoitajien puuttumisesta
epäeettiseen toimintaan potilas-
RIITTA SUHONEN
Sh, TtT, Professori, Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto, ylihoitaja (sivutoimi)
VSSHP/Tyks , Turun kaupunki,
hyvinvointitoimiala
HELENA LEINO-KILPI
Sh, ThT, Professori
Hoitotieteen laitoksen johtaja
Turun yliopisto, ylihoitaja (sivutoimi)
VSSHP/Tyks
työssä (Sairaanhoitajaliitto 2018).
Whistleblowing prosessina on kuitenkin
laajempi kokonaisuus, joka voidaan
määritellä kolmivaiheiseksi prosessiksi
(Kuvio 1), jossa 1) terveydenhuollon
ammattilainen epäilee tai havaitsee väärinkäytöksiä
ja 2) paljastaa ne sellaiselle
henkilölle tai osapuolelle, joka hänen käsityksensä
mukaan saa ne loppumaan (Near
& Miceli 1985). Vaikka väärinkäytösten
paljastamisella tavoitellaan hyvää, saattaa
paljastamisesta koitua paljastajalle positiivisia
tai negatiivisia 3) seurauksia (Jackson
ym. 2014).
Epäilystä toimintaan
Whistleblowing-prosessin ensimmäinen
vaihe on terveydenhuollon ammattilaisen
epäily tai havainto väärinkäytöksestä.
Väärinkäytökset vaihtelevat potilaan
epäasiallisesta kohtelusta, jopa lyömisestä,
kollegoiden väliseen työpaikkakiusaamiseen
tai lääkkeiden varastamiseen ja
väärinkäyttöön. (Kuvio 2, Hunt & Shailer
1995.) Lisäksi ilmenee hallinnon korruptiota,
kuten lahjontaa sekä julkisen vallan
ja varojen väärinkäyttöä (Orbe & King
2000, Ikola-Norrbacka 2010). Mikäli terveydenhuollon
ammattilainen päättää
paljastaa epäilemänsä tai havaitsemansa
väärinkäytökset, prosessi jatkuu toiseen
vaiheeseen, väärinkäytösten paljastamiseen.
Paljastaminen voidaan tehdä organisaation
sisällä, jossa väärinkäytöksiä on
epäilty tai havaittu esimerkiksi lähiesimiehelle
tai sen ulkopuolella valvontaviranomaisille
(Hunt & Shailer 1995).
Suomessa terveydenhuollon organisaatioissa
on laajasti käytössä esimerkiksi vaaratapahtumien
ilmoittamista varten tarkoitettu
HaiPro-järjestelmä. Se ei kuitenkaan
sellaisenaan sovellu väärinkäytösten pal-
WHISTLEBLOWING-PROSESSIN KIRJALLISUUTEEN PERUSTUVA YLEISKUVA
(Jackson ym. 2014, Pohjanoksa ym. 2017)
KUVIO 1.
VAIHE 3
Väärinkäytösten
paljastamisen
seuraukset
VAIHE 1
Epäily tai
havainto
väärinkäytöksistä
VAIH E 2
Väärinkäytösten
paljastaminen