ROHKEA OTE JOHTAMISEEN
Tieto kiehtoo. Erityisesti se tarjoaa tukea asioiden suunnitteluun ja palvelujen rakentamiseen.
Myös sosiaali- ja terveysministeriö korostaa tiedonhallinnan digitalisaation merkitystä.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM, 2014)
korostaa kansallisessa Sote-tieto hyötykäyttöön
-strategiassaan ’Tieto hyvinvoinnin ja
uudistuvien palvelujen tukena’ tiedonhallinnan
digitalisaation vaikutuksia palvelujen
tuottamiseen ja saatavuuteen. Erityisesti
sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis-,
tutkimus- ja johtamistyössä painopisteen
tulee siirtyä tiedon keräämisestä ja siirtämisestä
16 Pro terveys
tiedon hyödyntämiseen. Erilaisissa
tietovarannoissa
olevan tiedon analysointi,
tulkinta ja jalostaminen tietämykseksi edellyttävät
tiedon ajantasaisuutta, läpinäkyvyyttä,
yhteismitallisuutta, vertailukelpoisuutta
ja saatavuutta. (STM 2014).
Vaikka kaikki edellä mainitut edellytykset
tiedon osalta täyttyisivät, se ei vielä
takaa muutosta johtamistoimintaan. Tietämyksen
hallinta ja tiedolla johtaminen edellyttävät
monipuolista osaamista analysoitaessa
ja tulkittaessa tietoa. Johtamiseen
kuuluu yhä enenevässa määrin käytännön
toiminnasta nousevien kysymysten esittäminen,
joihin pyritään löytämään vastaukset
tietojen louhintamenetelmillä. Haasteena
kuitenkin on, miten tulevaisuuden
johtajat saavat käyttöönsä uuden erityisosaamisen
esimerkiksi tilatosmatemaattisten
mallien tai algoritmien soveltamiseen
käytännön kysymysten ratkomisessa.
Johtajan rooli
sote-toiminnan tukena
Sosiaali- ja terveysministeriön lähtökohtana
on, että sosiaali- ja terveyspalvelut
järjestetään ja kehitetään kokonaisuutena
ennaltaehkäisyä ja asiakkaan asemaa
painottaen (STM 2018). Tässä tehtävässä
hoitotyön johtajalla on tärkeä rooli. Hoitotyön
johtajan ohjeissa (Taja ry 2018) suositellaan
hoitotyön johtajan ja ylihoitajan
olevan aloitteellinen, paikallisesti ja alueellisesti
vaikuttava sekä terveyttä edistävään
sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämiseen
osallistuva. Suositus on tällä hetkellä erittäin
ajankohtainen.
Monimuotoisesta tutkimuksesta
hyötyä käytäntöön
Monet terveydenhuollon kehittämiskohteet
ovat monimutkaisia. Siksi myös käytössä
olevien tiedonhankinta- ja analyysimenetelmien
tulee uudistua ja laajentua.
Neljän suomalaisen ja kahden aasialaisen
yliopiston voimin toteutettiin Opetus-
MARITTA VÄLIMÄKI
TtT, professori,
Hoitotieteen laitos,
Lääketieteellinen tiedekunta,
Turun yliopisto
Kiehtova ja hyödyllinen
suunnittelun väline – tieto
hallituksen Aasia-ohjelman rahoittamana
kaksivuotinen hanke (2016 – 2018). Tarkoituksena
oli tukea monitieteistä terveysalan
tohtorikoulutusta sekä Suomessa että
Kiinassa. Tämä tehtiin kehittämällä ja toteuttamalla
kaksi uutta opintojaksoa.
Hankkeen aluksi tunnistettiin jatkoopiskelijoiden
osaamistarpeet. Tämä tehtiin
analysoimalla hankkeessa mukana
olevien yliopistojen tutkimusmenetelmien
opetustarjonta sekä tohtorikoulutuksen
opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden näkemykset
oppimista koskevista tarpeista.
Tunnistettujen osaamistarpeiden perusteella
kehitettiin kaksi opintojaksoa,
joista toinen käsitteli hoitosuosituksen kehittämistä
(Developing Treatment Guidelines)
ja toinen suurten tutkimusaineistojen
(Big Data) hyödyntämistä terveydenhuol-
VIRVE PEKURINEN
TtM, yliopisto-opettaja,
Hoitotieteen laitos,
Lääketieteellinen tiedekunta,
Turun yliopisto
TELLA LANTTA
TtT, erikoistutkija,
Hoitotieteen laitos,
Lääketieteellinen tiedekunta,
Turun yliopisto
Sekä DAN BRESSINGTON,
TARJA SUOMINEN,
JARI KYLMÄ,
REGINA SANTAMÄKI-FISCHER,
ULLA-MARI KINNUNEN,
KAIJA SARANTO,
MIN YANG.
KANSAINVÄLINEN
HANKE MAHDOLLISTAA
TULEVAISUUDEN
SOSIAALI- JA
TERVEYDENHUOLLON
JOHTAJIEN JA
TUTKIJOIDEN
KANSAINVÄLISEN
VERKOSTOITUMISEN.
SHUTTERSTOCK