Milalla ja Akilla on molemminpuolinen luottamus,
mikä on tärkeä valmennussuhteessa.
KEILAAJA | 9
Luottovalmentajan opeilla
harppauksia uralla
Tänä keväänä ensimmäisissä junioreiden EM-kilpailuissa keilanneella
hämeenlinnalaisella Mila Nevalaisella, 13, on verrattain pitkä historia
valmentajansa Aki Aarikan kanssa.
TEKSTI OLLI PAKONEN | KUVA MARKUS NEVALAINEN
MILA NEVALAINEN kävi isänsä Markuksen
kanssa ensimmäistä kertaa keilaamassa vuonna
2012, jolloin Mila oli ainoastaan seitsemän
vuotias. Tuolloin kuitenkin kipinä keilailuun
syttyi kerralla ja heti oli päästävä uudelleen
radalle. Muutaman keilailukerran jälkeen Mila
liittyi Hämeenlinnan junnutunnille, jota piti
Heikki Haapanen. Alussa Milasta oli mukava
vain heitellä ja tietysti siinä iässä sen kuuluukin
olla ainoa tapa, pitää hauskaa ja harrastaa.
Junnutreenit eivät kuitenkaan kauaa riittäneet
täyttämään Milan keilailunälkää, vaan
piti saada heittää useammin. Isän kanssa Mila
kävi keilaamassa 3-5 kertaa viikossa, mikä on
kunnioitettava määrä, sillä tuolloin Mila harrasti
myös taitoluistelua.
Milan nykyinen valmentaja Aki Aarikka
bongasi tytön hallilta ensimmäisen kerran
vuonna 2013 ja Milan innostus lajiin teki
Akiin heti vaikutuksen. Taitoluistelusta oli
Akin mielestä hyötyä Milan keilailuun jo aivan
ensimmäisinä vuosina.
– Milalla oli hyvä rytmitaju ja vartalonhallinta.
Huomioni herätti se, että tyttö vei
palloa eikä toisinpäin, Aki muisteli.
Aki valmensi vuonna 2014 myös juniorimaajoukkueessa
keilannutta Lauri Sipilää,
joka on yksi Milan esikuvista.
– Aki valikoitui minulle valmentajaksi vähän
kuin itsestään, sillä Lauria hän valmensi
silloin, niin liityin hänen valmennukseensa.
Lisäksi Aki on kouluttautunut valmentaja,
joten häneen oli helppo luottaa heti alusta
pitäen, Mila kertoi.
Juniorivalmennuksessa on se hyvä puoli,
että juniorit ovat hyviä oppimaan ja omaksumaan.
– Teimme tuolloin kerran viikossa leikinomaisia
harjoitteita ja haimme perustekniikkaa.
Milalla halu oppia ja innostus olivat koko
ajan mukana hommassa, niin pystyimme etenemään
järjestelmällisesti, Aki totesi. Suuria
harppauksia urallaan tehnyt Mila kiittää valmentajaansa
siitä, että hän osaa vaatia.
– Aki on tiukka, mutta reilu valmentaja ja
pidän siitä, että hänen kanssa voin keskustella
ongelmista, mitä tulee tekniikkaan tai pelin
pelaamiseen liittyen, Mila sanoi.
Omana vahvuutena Mila pitää irrotusta,
kun taas tähtäämisessä on kehitettävää. Aki
on samoilla linjoilla, mutta lisää siihen pallonvauhdin
ja tehon, joka riittää hyvin tyttöjen
sarjassa ja paranee entisestään, kun ikää
ja kokoa tulee lisää.
Reilu vuosi sitten Aki teki Milalle myös
fysiikkaohjelman, sillä keilailu itsestään on
niin toispuoleinen laji.
– Omalla kehonpainolla tehtävän kuntopiiriohjelman
tein Milalle, jota hän on myös noudattanut
EM-kilpailuihin valmistautuessaan,
Aki kertoi. Pääsy jo 13-vuotiaana junioreiden
EM-joukkueeseen oli Milalle iloinen uutinen
ja vei motivaatiota jälleen napsun ylöspäin.
– Olin valinnasta kyllä todella innoissani
ja harjoittelua suunniteltiin sen jälkeen vielä
pidemmälle, Mila totesi. Aki laati Milalle
viikko-ohjelman keilailuun, jota noudatettiin
valinnasta aina kilpailuihin saakka.
– Teimme teemaviikkoja, jolloin aina paneuduttiin
johonkin tiettyyn asiaan. Aiheina
olivat mm. paikkaaminen, rytmitys, irrotus,
pelitapaharjoitteet, Aki taustoitti.
Parivaljakko teki ennen kilpailuja kolme
harjoitusta viikossa ja kävivät myös Milan isän
Markuksen kanssa pelaamassa kilpailuja ja
keskustelivat pelin aikana tulleista ongelmista.
– Milalla oli kova näyttämisen halu ja hän
halusi tietysti voittaa minut ja minulle taas radalla
auttaminen oli helppoa, kun pelasimme
yhtä aikaa. Paljolti pelilinjajutuista ja pallonvalinnoista
keskustellaan pelin aikana. Toki
kyläkisoissa on hyvä antaa Milan myös itse
oppia tekemään ratkaisuja ja oppia asioita
kantapään kautta, Aki totesi.
Akin paikallaololla on Milalle myös rauhoittava
vaikutus.
– Minulla on häneen hyvä luottamussuhde,
joten Akin paikallaolo on minulle rauhoittavaa
ja tiedän, että aina saan häneltä apua halutessani,
Mila kertoi.
EM-kilpailut menivät Milalta hienosti ja
sen alleviivasi myös valmentaja.
– Mila pelasi todella hienot kilpailut. Ajattelin,
että ensimmäisissä arvokilpailuissa 13-
vuotiaana on todella hyvä suoritus, jos hän
pääsee mastersfinaaliin, mutta hän taisteli
jopa top 8 paikasta.
Henkilökohtaista valmentajaa Aki pitää
tärkeänä jokaiselle keilaajalle, koska kyseessä
on taitolaji.
– Vieras silmä näkee aina parhaiten, vaikka
nykyään pystyy itse kuvaamaan heittoaan,
mutta toinen näkee sellaisia juttuja joita itse ei
välttämättä näe, Aki kertoi ja suosittelee omaa
valmentajaa, jos haluaa ottaa askelia urallaan
eteenpäin, iästä ja tasosta riippumatta.
”Huomioni herätti se,
että tyttö vei palloa
eikä toisinpäin.”