
KEILAAJA | 25
tamana, mutta motoristen perustaitojen ja
liikkuvuuden harjoittelussa sekä mahdollisesti
myös voimaharjoittelussa nuoruusvaiheessa.
Varmasti jossain vaiheessa myös nuoret tarvitsevat
ulkopuolisen ammattilaisen apua.
Hyvällä fysiikalla huipputuloksiin
Keilailussa kehonhuollosta on erityisesti apua
johtuen siitä, että lajissa suoritukset tehdään
toispuoleisesti.
– Toispuoleisuus on yksi suurimmista syistä,
miksi vammoja tulee. Nykyäänkin pelatessani
enemmän pitää tietyt asiat tehdä. Tavallaan
itsessäni on nähtävissä toispuoleisuuden
aiheuttama rasitus sekä rangan suuntauksiin
vaikuttavat asiat aika selvästi, kertoo keilailua
edelleen harrastava Pöllänen.
– Kyllä ne siellä kolmen kympin jälkeen
alkavat näkyä ja tuntua, hän veistelee.
Hänen mielestään keilailun rasituksen
huomaa siinä vaiheessa, kun täytyy mahdollisimman
taloudellisesti pystyä suorittamaan
jopa kahdeksan tunnin päiviä.
– Kun turnauksessa etenee pidemmälle,
niin ne pärjäävät, jotka pystyvät kontrolloimaan
suoritusta rasituksesta huolimatta. Siihen
ei mielestäni pysty, jos fysiikassa tietyt
asiat eivät ole kohdillaan.
Keilailu on tukirangalle ja -lihaksille rasittava
laji, jossa toistoja tulee kerralla paljon.
Pöllänen suositelle myös fustra-harjoittelua,
jossa keskitytään avaamaan lihaskireyksiä sekä
korjaamaan kehon virheasentoja.
– Jos on vammoja, OMT-fysioterapia ja
hieronta ovat hyviä ylläpitäviä toimintoja.
Fustra on hyvää harjoittelua, jos haluaa tuntea
kehoaan paremmin ja tukea voimaharjoittelua.
Hoitoa kannattaa
hakea ilman vammojakin
FysioHelsingin fysioterapeutti Tomi Räisänen
näkee ammattilaisen avun keilaajille tärkeänä,
kun puhutaan rasittavasta lajista, jossa toistoja
tulee paljon.
– Jos ajatellaan ennaltaehkäisevästi mahdollisia
loukkaantumisriskejä ja niiden vähentämistä,
niin ihan fiksua olisi välillä katsoa fysioterapeutin
kanssa liikeratoja ja sitä, että paketti
on kehon osalta hyvin kasassa, myös urheiluhierojan
koulutuksen saanut Räisänen kertoo.
Hänen mukaansa ammattilaista tarvitaan
jo ennen kuin mitään on sattunut.
– Fysioterapeutista tulee usein väärä käsitys.
Monesti tulee ajatus, että vasta vamman
jälkeen pitäisi hakeutua hoitoon. Unohdetaan
se, kuinka paljon ammattilaisesta voi olla hyötyä
nimenomaan ennen sitä.
Räisäsen mukaan asia korostuu, kun keilailussa
kuormitusta tulee toispuoleisesti, minkä
lisäksi kehoa käytetään lajissa paljon.
– Salakavalasti voi hiipiä tiettyjä rasitusoireita,
jos kehoa ei huolla. Ammattilaisen
kanssa voidaan yksilöllisesti katsoa, miten
pitäisi treenata sekä millä tavalla suoritus tapahtuu.
Nähdään, onko suorituksessa jotain
kehoa vähemmän kuormittavaa. Sitä kautta voi
saada suoritustakin paremmaksi oikein hyvin.
Kun keho saadaan optimaalisesti toimimaan,
voi keilaaminenkin olla helpompaa,
kun paikat eivät ole tukossa.
– Joskus voi tuntua, että keilaaminen ei suju,
vaikka paikat eivät ole kipeänä, eikä tunnu pahalta.
Silloin voi hyvin olla, että kehossa on blokkeja,
jotka estävät normaalin toiminnan, mitä
ei välttämättä huomaa, Räisänen huomauttaa.
Keilailun toispuoleisuus pitää ottaa kehonhuollossa
erityisesti huomioon.
– Toki pitää muistaa se, että keho pitää
saada myös toimimaan toispuoleisesti. Jos
kuitenkin ajatellaan eteenpäin omaa elämää ja
arkipäiväistä toimintaan, olisi hyvä keskittyä
myös kehon tasapainottamiseen, että kaikki
liikunta ei jäisi toispuoleiseksi.
Räisäsen mukaan kehonhuollossa ikää
oleellisempi asia on rasituksen määrä.
– Toki vanhempien ihmisten on hyvä
muistaa, että keho ei palaudu nopeasti suorituksesta.
Mielestäni he voivat saada paljonkin
apua esimerkiksi lihashuollosta.
– Ammattilaisen kanssa olisi hyvä katsoa,
että keho kestää keilaamisen, ettei tule
ikäviä loukkaantumisia. Niistä palautuminen
on myös ikäihmisillä hitaampaa.
Loukkaantumisriskejä
vähentääkseen on
fiksua välillä
katsoa liikeratoja
fysioterapeutin kanssa.
Fysioterapeutti ja urheiluhieroja
Tomi Räisänen korostaa, että hoitoon
kannattaa hakeutua, vaikka varsinaisia
vammoja ei oliskaan eli ennaltaehkäisevästi.