KEILAAJA | 11
Baker-pelitapa on jakanut kauden aikana
mielipiteet formaatin sopivuudesta liigaan,
mutta Kaupin keilahallissa TKK:n ja Mainareiden
välinen liigafinaali osoitti, että parhaimmillaan
sitä on todella jännittävää seurata.
TKK vei ensimmäisen sarjan ja tästä eteenpäin
mentiin vuorovoitoin TKK:n toimiessa
veturina aina viidenteen sarjaan saakka, jossa
kuskin paikan otti Mainarit siirtymällä 3-2
johtoon. TKK:n kantti kesti ja kuudes sarja
tasoitti ottelun 3-3:een. Kutkuttava seitsemäs
sarja ratkaisisi pelin. Molemmat joukkueet
tsemppasivat ja mättivät kaatoja. Ratkaisu
tapahtui ysiruudussa, kun Salosen Petterille
jäi harmittavasti 7-10. Mainarit vei sarjan
236-226 ja ottelun 4-3.
Mainarien paidassa keilannut Pasi Uotila
pyyhki hikeä otsalta ja totesi että oli kireät pelit.
– Jos saa valita, niin valitsen mieluiten pelin,
jossa viimeiset heitot ratkaisevat. Vähän oli
lyhyet pelit, mutta toisaalta oli jännä keilata,
kun jokainen heitto oli tärkeä. Runkosarjassa
olimme niin ylivoimaisia, että olisi ollut sääli,
jos ei voittoa olisi tullut. Sen takia tuntuu, että
paras joukkue voitti tänä vuonna.
Sarjoissa oli aika tasaisesti hyvää ja huonoa
onnea molemmilla. Kolmannessa sarjassa Juholle
jäi imukasi ja sen myötä Perttu (Jussila)
pääsi ratkaisemaan pelin loppujonolla. Sitten
taas Petterin (Salonen) 7-10 viimeisen sarjan
ysiruutuun tuli todella huonoon kohtaan ja
se lopulta ratkaisi voiton meille.
Kaiken jo kokenut ja voittanut helsinkiläinen
Uotila kertoi, mikä saa miehen syttymään
yhä uudestaan liigaan ja vieläpä edustamaan
varkautelaista seuraa.
– Voittaminenhan on kivaa, siksi menin
pelaamaan. Peliformaatti ei ollut hyvä, mutta
onneksi säkäpeli kääntyi meille. Urheilullisesti
ei ollut hyvä tapa ratkaista. Hyvin mahdollisesti
ensi kaudellakin saatan pelata. Mainarien valinta
on tullut Eijan puolelta. Olen tutustunut
heihin ja mukavaa sakkia ovat, joiden kanssa
on kiva pelata. Kaksi ja puoli kautta olen nyt
keilannut, tuloksena pronssi ja kaksi kultaa.
Meillä on joukkueena parhaat pelaajat.
Tietysti Joonas auttaa kokeneena pelaajana.
Juhan (Immosen) ja Jannen (Heikkiläisen)
läsnäolo tietysti myös auttavat taustalla.
Ysisata ja WRB liigaan
Liigafinaalien lomassa keilattiin karsinta myös
ensi kauden liigapaikoista. Kuusi joukkuetta
keilasivat yhden kierroksen karsinnan eli jokainen
jokaista vastaan. Karsinnan jaetulle
ykköspaikalle keilasivat lopulta Varkauden Ysisata
ja Seinäjoen WRB. Molemmat joukkueet
keräsivät raskaita pisteitä 70 ja nousivat liigaan.
– Ysisata on noussut kahdesti liigaan joukkueiden
poisjääntien avustuksella ja tällä kertaa
pelaamalla. Näin kommentoi Jarkko Ruohoaho,
Ysisadan joukkueenjohtaja.
Pohjanmaalta nähdään joukkue ensi kaudella liigassa. Vasemmalta Janne Hintikainen, Lari Marjamäki,
Teemu Hautamäki, Riku-Petteri Kivelä, Janne Koivisto, Henri Tuomela ja Kari Saari.
Miten ja missä? Miksi muutos?
SUOMEN KEILAILULIITON SARJATOIMINTA on jaettu kahdelle valiokunnalle. Veteraanivaliokunta
hoitaa veteraanisarjat ja muiden sarjojen hoito on kilpailu- ja sarjavaliokunnan vastuulla.
Molemmat valiokunnat toimivat tiiviissä yhteistyössä toimiston väen kanssa käytännön
järjestelyissä. Molemmissa valiokunnissa on jäseninä aktiivisesti lajissa mukana olevia vapaaehtoisia,
jotka kuuntelevat herkällä korvalla myös kentän ääntä päätöksiä tehdessään, luonnollisesti
suodattaen palautteen ja miettien koko ajan kokonaisuutta, josta ovat vastuussa.
Miesten ja naisten liigoissa on viime vuosina muutettu pelitapaa ja viime kaudella pelattiin
kahdella eri pelitavalla. Tähän oli yksi syy: Valiokuntamme kokouksessa keväällä 2017 oli kaikilla
jäsenillä yhteinen kentältä tullut mielipide, pelitapa pitää muuttaa. Pari tuntia asiaa pähkäiltiin,
käytiin vaihtoehtoja läpi pelaajan silmin, katsojan silmin, hallin tekniikan silmin ja sen
oleellisen asian, talouden silmin. Pitkän pohdinnan ja eri asioiden, kuten sääntöjen läpikäynnin
jälkeen päädyttiin kokeilumielessä pelaamaan yksi kausi kahdella eri pelitavalla, bakerilla ja
mies vs. mies pelitavalla.
Nyt se kokeilukausi on keilattu ja jatkossa pelataan liigoissa yhdellä pelitavalla. Olkoonkin
pelitapa mikä hyvänsä, niin säkämestaria ei Suomi-keilailu ole saanut minään vuonna. Loistava
finaalitapahtuma Tampereella tänä keväänä saa vieläkin kylmät väreet pintaan.
Tulevalle kaudelle isoin muutos on naisten ykkös- ja kakkossarjan yhdistäminen yhdeksi
sarjaksi. Tähän johti vuosikausia jatkunut trendi vähenevistä joukkueista. Esitin asiaa jo tammikuun
valiokuntamme kokouksessa, mutta silloin se jäi vielä pöydälle. Kuitenkin heti maalishuhtikuussa
alkoi tulla luopumisia ensi kaudelle. Niinpä otin asian välittömästi valiokunnan
sähköpostikokouksella käsittelyyn ja jo seuraavana päivänä asia oli hallituksella käsittelyssä.
Hallitus oli kanssamme samaa mieltä, että asialle pitää tehdä jotain, eikä jäädä odottelemaan
seuraava kautta toivotaan, toivotaan mielialalla. Tästä syystä peruttiin kakkossarjan nousukarsinta,
ettei aiheuteta turhia kuluja seuroille. Niinpä ensi kaudella pelataan naisten divarin
alkusarjaa mahdollisimman alueellisesti kolmella pelaajalla ja maksuton lopputurnaus neljällä
pelaajalla, jotta seuran kyvykkyys mahdolliseen liiganousuun mitataan urheilullisin perustein.
Lopputurnauksen kaksi parasta joukkuetta pelaa sitten karsintaturnauksen kahden liigan heikoimman
kanssa.
Tässä sarjassa yhdistyy mielestäni valtakunnansarjojen hienous, matala kynnys osallistua
ja samalla mahdollisuus kilpailla vakavasti, muttei liian totisena.
Miesten divariin tulee myös muutos tulevalle kaudelle. Sarja pelataan kahdessa kahdeksan
joukkueen lohkossa aiemman kuuden joukkueen sijaan. Joukkueet pelaavat neljä yksipäiväistä
kierrosta alkusarjassa oman lohkon sisällä ja kaksi parasta lohkoista jatkaa liigakarsintaan.
Sarjaohjelman laatijalle asettaa hiukan haastetta valita pelipaikat ja tehdä lohkojaot kohtuullisesti
kaikille, ottaen vielä huomioon, etteivät molemmat liigasta pudonneet olisi samassa
lohkossa.
JARKKO RUOHOAHO, KILPAILU- JA SARJAVALIOKUNNAN SARJAVASTAAVA