aloituksen innoittajana ja vuosien kuluessa
urheilusta saadut kaverisuhteet siirtyvät myös
vapaa-ajan pidempiaikaisiksi sosiaalisiksi kontakteiksi.
Näiden lisäksi valmentajat ovat perinteisiä
urheilualan ammattilaisia, jotka ohjaavat
urheilijan kehitystä oikeaan suuntaan.
Turvallinen ympäristö
Keilailulukiolaisen normaali arkipäivä koostuu
koulunkäynnistä, keilailuharjoituksista, omatoimisesta
opiskelusta ja pienestä vapaa-ajasta.
– Aamupäivä on ihan normaalia lukiolaisen
elämää. Herään, syön aamupalan ja menen
kouluun. Iltapäivästä, yleensä kahden aikaan,
on sitten kolmesti viikossa
parin tunnin keilailutreenit
keilahallilla Piritan (Majan)
johdolla. Hallilta sitten
kämpille tekemään ruokaa,
syömään ja läksyjen pariin.
Illalla on vapaa-aikaa, jota
vietetään kotona ja urheiluopiston
”Suurin osa urheilulukiolaisista on
maajoukkuetason urheilijoita, joten
onhan siellä samanhenkistä porukkaa.”
ympäristössä, Simon Susiluoto
kertaa arkeaan.
Kuortaneen keilaajat suorittavat lukion
yleensä 3,5-4 vuodessa tavallisen lukion kolmen
vuoden sijaan. Tämä takaa riittävän ajan
lajiharjoitteluun ja kilpailujen kiertämiseen.
Samalla keskittyminen opintojen laatuun säilyy
parempana. Kilpailumatkojen takia lukion
poissaolosäännöt ovat hieman joustavammat,
mutta hommia on kuitenkin tehtävä itsenäisesti.
– Lisäksi keilailuharjoitusten rinnalla ovat
muutaman kerran viikossa pidettävät fysiikkatreenit,
joissa painopisteenä on kehonhuolto.
Harjoituksen vetää fysiikkavalmentaja ja
kaikki keilaajat ovat samassa ryhmässä, Simon
sanoo.
Kuortaneen urheilulukion painopistelajeja
keilailun lisäksi ovat jääkiekko, lentopallo,
paini, pesäpallo ja yleisurheilu. Samaa lukiota
käy myös urheilulukioon kuulumattomia
nuoria, mutta pääosa opiskelijoista on urheilijoita.
Simonin mielestä lukuisten urheilijoiden
läsnäolo näkyy päivittäisessä elämässä ja
yleisessä ilmapiirissä.
– Kyllä sen huomaa, että ympärillä on
paljon määrätietoisia urheilijoita. Suurin osa
urheilulukiolaisista on maajoukkuetason urheilijoita,
28 | KEILAAJA
joten onhan siellä samanhenkistä
porukkaa.
Urheilijan kasvuympäristön olosuhteet,
kuten harjoituspaikkojen laatu ja niiden käytettävyys
sekä läheisyys, ovat suuressa roolissa
urheilijan kehityksessä. Hyvät harjoitteluolosuhteet
antavat mahdollisuuden laadukkaalle
toiminnalle.
Huhtikuussa 2018 esitetyssä Ylen Sportmagasinet
ohjelmassa käsiteltiin suomalaisen
huippu-urheilun tulevaisuutta ja harjoitusolosuhteita.
Tuore Suomen Olympiakomitean
Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki
korosti haastattelussa valmennuksen ja
laadukkaiden harjoitusolosuhteiden tärkeyttä
valintavaiheessa eli 13-19 ikävuosien välillä.
Lehtimäen mielestä lahjakkaiden urheilijoiden
keskittäminen lajin valmennuskeskuksiin
on tulevaisuudessa tärkeä tekijä kansallisessa
huippu-urheilussa. Hän korosti nuoren turvallista
kasvuympäristöä, johon kuuluvat samanhenkinen
ja kannustava ilmapiiri, majoitus,
ravinto- ja asiantuntijapalvelut psyykkisestä
valmennuksesta terveyshuoltoon. Samassa
yhteydessä Lehtimäki piti yhteiskunnallisesti
tärkeänä urheilijoiden koulutusta tukevaa Dual
career -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on tarjota
huipulle pyrkiville urheilijoille joustavia
ratkaisuja huippu-urheilun ja koulutuksen
yhdistämiseen. Kaksoisura-ajattelu on ollut
yksi Euroopan komission 2000-luvun painopistealueista
urheilussa.
Kuortaneen lukiossa, urheiluopistossa ja
olympiavalmennuskeskuksessa kaikki on tiiviissä
paketista. Kaikki fasiliteetit majoituksesta
lukioon ja urheilupaikkoihin ovat kilometrin
sisällä toisistaan, joten siirtymiin ei kulu ylimääräistä
aikaa. Simon ja muut miesopiskelijat
asuvat tällä hetkellä urheiluopiston välittömässä
läheisyydessä olevissa soluasunnoissa. Majoitus
on koulun järjestämä ja siitä maksetaan
vuokraa. Simonin asunnossa asuu yhteensä
viisi henkilöä, joista kaksi on keilaajia, kaksi
lentopalloilijoita ja yksi yleisurheilija.
– Soluasuminen on ihan mukavaa, jos tulee
toimeen muiden asukkaiden kanssa. Hengailen
paljon myös muiden keilaajien asunnoissa,
koska he asuvat seinänaapurissa.
Urheiluopiston ympäristö ja tilat tarjoavat
nuorille urheilijoille loistavan mahdollisuuden
harjoitella myös omatoimisesti. Pieni paikkakunta
järven rannalla kannustaa keskittymään
urheiluun. Lisäksi tarjolla on tarvittaessa myös
fysioterapia- ja hierontapalveluita.
– Kerran vuodessa maksetaan pieni maksu,
joka takaa valmennuksen ja liikuntatilojen
käytön. Omalla ajalla
saa käydä keilaamassa aina,
kun hallissa on tilaa. Lisäksi
Kuortanehallin jouksuradat
ja kuntosalit ovat käytettävissä.
Paikkana Kuortane
on tietysti vähän pieni, välillä
saattaa tulla tekemisen
puutetta. Jos on urheilullinen, paikasta löytää
kyllä varmasti itselleen puuhaa. Pääosin elämä
täällä painottuu vahvasti urheilun ympärille,
Simon korostaa.
Kilpakeilaajan elämään kuuluu olennaisena
kilpailujen kiertäminen ympäri Suomea.
Vuoden aikana Kuortaneelta kertyy nuorten
autoihin runsaasti matkakilometrejä.
– Melkein kaikki viikonloput menevät
jossain päin Suomea kisoissa. Lisäksi keskellä
viikkoa saatetaan tehdä joitakin yhteisiä kisareissuja
lähiympäristön halleihin.
Kuortaneen keilailulukiota Simon suosittelee
vilpittömästi. Tänä keväänä nuorukainen
kirjoitti ensimmäiset ylioppilaskokeensa ja
YO-lakki olisi tarkoitus painaa päähän ensi
vuonna. Omaa tulevaisuuttaan hän katsoo
rauhallisin mielin.
– Suosittelen tätä kaikille motivoituneille
nuorille. Täällä oppi keilailusta ja elämästä. On
aina kasvun paikka, kun muuttaa omilleen. Jos
haluaa panostaa, Kuortane on oiva mahdollisuus,
mutta ei tietenkään ainoa. Itselläni lukion
jälkeen on armeija ja sen jälkeen katsotaan mitä
tehdään, jatko-opiskelemaan tai sitten jotain
muuta. Pientä mielenkiintoa on lähteä opiskelemaan
liiketaloutta tai psykologiaa. Kaikki on
kuitenkin vielä auki, hän hymyilee.