Kuortane urheilijan
kehityksen mahdollistajana
Urheilijoiden kehittyminen ja kehitystä tukevan ympäristön tutkiminen on
kiinnostanut urheilualan tutkijoita jo lukuisia vuosikymmeniä. Kuortaneen
urheilulukio antaa nuorille motivoituneille keilaajille mahdollisuuden keskittyä
lajiin mahdollisimman ammattimaisesti.
TEKSTI JONI OKSANEN
URHEILUSSA MAAILMAN HUIPULLE
nouseminen vaatii äärimmäistä omistautumista,
riittäviä olosuhteita ja ympäristön tukea.
Urheilutaitoja oppiessa matkan varrelle osuu
monia muuttujia, jolloin myös sattumalla on
suuri merkitys urheilu-uran muotoutumiseen
ja aikuisiän menestykseen. Urheilijaksi kasvaminen
on monitasoinen sosiaalisesti rakentunut
kokonaisuus, minkä takia sitä ei voida
täysin ennakoida tai kontrolloida. Kuortaneen
urheilulukio antaa urheilijalle ympäristön,
jossa nuorella urheilijalla on mahdollisuus
omistautua lajilleen kehitystä tukevassa ympäristössä
ja opiskella saumattomasti.
Kuortaneen urheilulukio on jo vuosikymmenien
ajan kuulunut suomalaisen opetusjärjestelmän
keskeisiin urheiluoppilaitoksiin.
Keilailu otettiin mukaan urheilulukion painopistelajiksi
vuonna 2005 ja on siitä lähtien
ollut yksi lukion menestyneimmistä lajeista.
Lukion kanssa samassa ympäristössä toimii
Kuortaneen urheiluopisto. Lisäksi urheilulukiolaiset
kuuluvat Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemiaan.
Urheilukion toimintaperiaatteet
nojaavat tieteellisesti tutkittuihin urheilijan
kehitystä edistäviin yksityiskohtiin.
Erilaisten teoriamallien avulla voidaan
hahmottaa urheilu-uraan suotuisasti vaikuttavia
muuttujia ja luoda kehittymistä tukevia
ympäristöjä sekä urheilujärjestelmiä. Urheilijan
kehitykseen vaikuttavia tekijöitä voidaan
luokitella yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan
tasoihin eli mikro-, meso- ja makrotasoihin.
26 | KEILAAJA
Yksilölliset ominaisuudet sekä psyykkiset tekijät
kuten motivaatio ja sitoutuminen harjoitteluun,
ovat suuressa osassa urheilijan kehitysprosessissa.
Kaikkein eniten urheilijoiden arkeen kiinnittyvällä
tasolla eli mikrotasolla tekijöitä ovat
yksilön fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet,
harjoitusolosuhteeet ja sosiaalinen lähipiiri,
kuten perhe, kaverit ja valmentajat. Mesotasolla
vaikuttavia tekijöitä ovat urheilujärjestelmät
ja -politiikka, jotka voivat pitkällä
aikavälillä vaikuttaa urheilijoiden menestykseen.
Laajimmalla eli makrotasolla ovat koko
muun yhteiskunnan kulttuuriset, taloudelliset
ja maantietelliset kontekstit. Näihin muuttujiin
ei voida ulkoisesti vaikuttaa, vaan ne luovat
sisempien tasojen toimintaedellytykset.
Urheilijan menestykseen vaikuttavat lukuisat
yksilölliset ominaisuudet. Ensimmäisenä
ovat fysiologiset tekijät, jotka muodostavat urheilijan
päivittäin käytössä olevan työkalun eli
oman kehon. Lisäksi yksilön psyykkiset tekijät,
kuten motivaatio ja sitoutuminen harjoitteluun
ovat suuressa osassa urheilijan kehitysprosessissa.
Nämä urheilijan ominaisuudet ilmenevät
arkikielessä lahjakkuutena, joka voidaan
määritellä joko synnynnäiseksi tai opituksi
lahjakkuudeksi. Lahjakkuuden ilmenemistä
kuvaamassa DMGT-mallissa (Differentiated
Model of Giftedness and Talent) synnynnäisellä
lahjakkuudella tarkoitetaan henkilön geneettisiä
ominaisuuksia, jotka auttavat uusien
taitojen oppimista. Opittu lahjakkuus puolestaan
rakentuu yksilön sisäisten tekijöiden ja
ympäristön ulkoisten tekijöiden muodostamassa
synteesissä, jossa yksilön kyvyt kehittyvät
poikkeukselliselle tasolle.
Yksi ensimmäisistä urheiluun sovelletuista
kehittymisen teorioista oli 10 000 tunnin
sääntö, jonka mukaan henkilön oli harjoiteltava
määrätietoisesti vähintään 10 000 tuntia
kehittyäkseen jossain asiassa korkealle tasolle.
Myös harrastuksen varhaista aloitusikää
ja runsasta harjoittelua on liitetty aikuisiän
menestykseen. Suomalaisia huippu-urheilijoita
käsitelleessä tutkimuksessa selvisi, että vajaa
viidennes haastatelluista oli aloittanut lajinsa
alle 6-vuotiaana, yli puolet 6–10-vuotiaana
ja reilu viidennes 11–15-vuotiaana. Kuuden
ikävuoden jälkeen lajinsa löytäneillä oli usein
taustalla monipuolista omaehtoista liikuntaa.
Monipuolisen harrastamisen
kautta menestykseen
Myllykoskelta kotoisin oleva 18-vuotias Simon
Susiluoto on opiskellut Kuortaneen keilailulukiossa
kaksi vuotta. Hän muutti Kuortaneelle
saadakseen laadukasta valmennusta lupaavan